31 May 2013

Meikkijuttuja

Oih! Yves Rocherilla on näköjään alkanut ale ainakin netin puolla! Olen taas joku viikon myöhässä asian kanssa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Ja pääsi pikkuiset riemunkiljahdukset, kun huomasin, että aletuotteiden joukossa on myös ikisuosikkini YR:n musta rajaustussi! Olen ehkä liian monta kertaa asian jo täällä todennut, mutta todettakoon vielä kerran... Tuolla ei vaan voi epäonnistua edes sählistä sählin rajauksien piirtäjä (lue: entinen minä) TJEU! :)

Hassua, koska alla oleva kuva on roikkunut täällä luonnoksissa jo pienen ikuisuuden oliko nyt maaliskuisen(?) YR:n synttäreiden jälkeen, kun tosiaan saatiin pienet goodiebagit mukaan ja tuotteet innoissani kuvasin. Hyvä, että sen silloin tein, koska enää noista ei kovin moni ole kuvauskunnossa, sen verran on käyttöä tullut. YR:n testituotteiden kanssa on kyllä tähän asti ollut aina ihan huippusäkä, koska jotenkin ne vaan aina osuu juuri siihen omaan värimaailmaan, eikä juuri sellaisia hukkatuotteita jää. Ja muutenkin, tykkään yleensä kirjoitella vain sellaisista oikeasti hyvistä jutuista, enkä vain mainostaa mainostamisen ilosta, kivaa ja reilua kaikille :)


Joka tapauksessa, kuvan tuotteista erityisiä säväyttäjiä (ja jatkossa ihan omallakin ostoslistalla olevia juttuja) oli ehdottomasti Grand Rouge huulipunat (omat suosikkivärit täydellisen pinkki nr.13 sekä vaalean koralli nr.41), joissa on tosi hyvä ja kestävä pigmentti, sekä jokaisen huulipunan alle sopiva väritön rajauskynä!! Miksei noita ole aikaisemmin ollut?! Tai sitten on, mutta ei suosimissani sarjoissa... sillä kuinka turhauttavaa on etsiä jokaiselle huulipunalle se juuri oikean värinen rajauskynä? Todella. Mutta eipä tartte enää. Ja kivaa tuossa on myös se, ettei kynää tarvitse teroittaa vaan se on tuollainen kiertyvä! :)

Lisäksi sain huulipunasiveltimen, jonka itseasiassa täysin samanlaisen jo omistinkin entuudestaan... joskin nyt tajusin vasta alkaa sitä käyttämään. Tuo aika paljon elinikää huulipunille, kun tuota oppii käyttämään :) Lisäksi mukana oli söpö poskipuna sekä pinkki kynsilakka, jotka tosin odottavat vielä käyttöönottoaan vanhojen tieltä... Niin ja tietenkin tuo uutuus hajuvesi Neroli, joka itseasiassa oli yllättävän raikas ja kiva tuoksu, mutta itse kuulun niihin jääräpäihin, jotka käyttävät sitä yhtä ja samaa vuodesta toiseen. Olen kovasti yrittänyt ostaa kokeiluun muitakin, mutta kun ei osaa niin ei osaa... Sisko tosin fiilisteli tuota tuoksua niin paljon, että omistajan vaihdos tapahtui aika nopeasti :)

Huulilla 41. Corail étincelant


Itseasiassa tuota kynsilakkaa tuolta sivuilta etsiessäni huomasin yllätykseksi, että näköjään myös Yves Rocher myy noita ihan superkäteviä kynsilakanpoistokyniä! Olen aikaisemmin ostanut noita vain mavalalta (ja paljon kalliimmalla) ja tuo on ihan paras tuote ikinä, jos värillisen lakan kanssa onnistuu sähläämään niin paljon kuin itse sitä teen. Niin ja vielä yksi outous, jonka tuolta löysin... mistä lähtien kynsille on ollut oma kuorinta-aine? Siis kynsille?! :D Pliis, sivistäkää tyhmää... miksi?!



29 May 2013

Second chance.

FB-status maanantai-illalta.



Olen aikaisemminkin ilmaissut uskoni kaikkeen hömppään ja fantasiaan (mm. Tylypahkan olemassaoloon), mutta nää on taas näitä hetkiä, kun ihan oikeasti tiedän, että niin ne asiat on.

Enkeli on aika uskonnollinen käsite yleensä, mutta siltikin ehkä paras kuvaamaan sitä, että kyllä jotain sellaisia on oltava olemassa. Oli ne sitten edesmenneitä rakkaita tai henkilökohtaisia vartijoita, niin olen jotenkin tosi varma, että meillä kaikilla sellaisia on ympärillä. Mietin usein, että kaikki tapahtuu jostain tietystä syystä. On asioita, jotka on vaan tarkoitettu menevän tietyllä tapaa, ja usein pettymyksiä kohdatessani yritän vahvasti ajatella, että se vaan ei ollut tarkoitettu niin... minua varten on jotain muuta. Ja sitten jos mokaa tosi pahasti ja kuitenkin ihmeen kaupalla selviää, niin siinä on joku muu tarttunut tilanteeseen, aivan satavarmasti. Tiedättekö, korjannut tilanteen niin, että se voi taas edetä suunnitellun mukaisesti.

Kuten maanantaina Vilin kohdalla. Ette nähneet sitä tilannetta, mutta mitä enemmän sitä kelailen, niin on täysin käsittämätöntä... Kyse oli siis meidän takapihan nurmikkotasanteesta, joka on silleen porrastettu n. vajaa pari metriä korkeammalle siitä asfaltti/kivetysalueesta. Tietenkään siinä ei mitään kaidetta ole ja Vili siinä nurtsilla tassutellessaan meni reunaa kohti ja oli sekunneista kiinni, että olisin ehtinyt sen pysäyttää (vaikkakin huusin kuin hullu), mutta ei riittänyt ja pikkuinen astui renan yli, kun ei sitä pudotusta hahmottanut. Se putoaminen meni silmissä kuin hidastettu filmi ja olin ihan varma, että se oli siinä, mutta ei. Melkein 17-vuotias koira selvisi tuosta pudotuksesta ilman pienintäkään vammaa, mikä vaan ei käy järkeen. Ihan kun se ei olisi itsekään sitä tajunnut?! En tiedä kuinka monta suojelusenkeliä voi yhdellä pikkuisella karvapallolla olla, mutta joku niistä on kyllä katsellut tuota tilannetta sivusta ja ajatellut, että "ei helvetti et nyt mene tippumaan sieltä...ei, ei, ei, se ei ole suunnitelmissa!" ja ottanut kopin ennen pahinta. Tai jotain sinne päin.

En tiedä mitä siinä kävi, ja mikä uskomattominta, tuon maanantain jälkeen Vili on ollut pirteämpi kuin hetkeen. Tai sitten vaan kuvittelen, mutta yksi esimerkki on se, ettei Vili ole enää pitkään aikaan jaksanut pitää häntäänsä kippuralla pystyssä niinkuin se aina nuorena teki. Ei oikeasti ikuisuuksiin - paitsi nyt. Se käveli tänäänkin koko lenkin häntä pystyssä ihan kuin olisi nuortunut ainakin vuoden (tuon ikäisellä koiralla vuosi suuntaan tai toiseen on todella paljon). Mikäköhän sitä vaivaa?

Tähän kaikkeen on varmasti joku hieno eläinlääketieteellinen selitys, mutta näissä uskon asioissa on vaan se siisti juttu, että kukaan ei voi todistaa niitä suuntaan tai toiseen todeksi tai epätodeksi...

Mulla on superkoira. Tiesittekö sitä?!


28 May 2013

Stop kuukautisille

Indiedaysin Inspirationin yhteisössä mukana olevana sain mahdollisuuden osallistua Indiedaysin ja Bayerin "Stop kuukautisille"-kampanjaan, joka oli kyllä kuin minulle tehty. Moni on noita bannereita ja mainoksia ehtinyt varmasti bongailemaan ja tosiaan tiivistetysti Stop kuukautisille- kampanjassa on siis kysymys naisen mahdollisuudesta tehdä erilaisia henkilökohtaisia valintoja - hallita elämäänsä ja vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin eri tavoin. Yksi näistä mahdollisuuksista on vaikuttaa juurikin kuukautisten ajankohtaan ja tiheyteen eli siis mahdollisuus siirtää kuukautisia esimerkiksi loman ajaksi – tai vaikkapa siksi, että niistä on jatkuvaa haittaa runsauden tai kipujen vuoksi.

Siitä ei taida olla edes paria viikkoa aikaa, kun aihetta täällä itse asiassa viimeksi sivusin, mutta tosiaan tämän kampanjan tiimoilta otan asian enemmän kuin mielelläni esiin uudestaan. Kuukautiset on monelle tosi henkilökohtainen asia luonnollisestikin, enkä itsekään yleensä näin intiimeistä jutuista täällä kirjoittele, mutta toisaalta kyseessä on lähes jokaisen naisen elämään vähän liiankin isosti vaikuttava asia, joten miksipä ei siitä muutamaa sanaa voisi sanoa...

Kuva täältä.

Itselläni kuukautiset alkoivat aikoinaan 14-vuotiaana, muistaakseeni vielä keskellä kasiluokan tet-viikkoa ja olisiko ajankohta ollut huhtikuussa (älkää edes kysykö miten muistan näin tarkasti :D ). En muista tilanteeseen liittyneen mitään sen kummallisempaa, koska huomasin asian kotona ja sitten ei muuta kuin puhelua äitille, että missä hemmetissä niitä siteitä säilytettiinkään!?

Teiniajoilta en kuukautisista mitään ihan mielettömiä tarinoita edes muista, paitsi heti tuon niiden alkamista seuranneen kesän ja sen kohokohdan eli rippileirin… ja tottakai ne menkatkin sattui sille kesän ainoalle oikeaa ohjelmaa sisältäneelle viikolle. Tietenkin. Silloin pienenä sitä ei edes ajatellut, että joskus isona voisi itse päättää milloin ne menkat on ja milloin ei, ja tosiaan juurikin tuolla leirillä puolet tytöistä kärsi samasta vaivasta. Ja mistä tiedän, etten ollut ainoa näiden naistenvaivojen kanssa; asiahan tuli ilmi, kun leirikasteeseen liittyvä Heinäsaaren ympäri järkätty seikkailurata sisälsi luonnollisesti myös ne perusvesileikit (lue: kaikki kastuu varmasti ja vielä vaatteet päällä, jotta nöyryytys on mahdollisimman suuri). Tehtävänä oli rastiradan loppupuolella kahlata saaresta toiseen ja voi että kun ne isoset niin kovasti vakuuttivat tarkastaneensa reitin, että sen pääsee kahlaamaan vaan kastumalla polvin asti, mutta voi terve vaan… En tiedä mistä ne isoset oli reitin menneet, koska itse olin  täysissä pukeissa siellä järvessä vyötäröön asti ja olipa muuten SE hetki, kun päätin etten enää ikinä käytä terveyssiteitä (jep, voitte vaan kuvitella).

Muistan vielä, että tuolloin teininä omalla kohdalla ne kuukautiset ihan oikeasti kestivät parhaimmillaan sen 7-8 päivää. Mietin näin jälkeenpäin onko se edes mahdollista, mutta on se. Itsehän aloitin ensimmäisiä e-pillereitä syömään 20-vuotiaana vasta samoihin aikoihin, kun olin aloittanut ensimmäisen oikean seurustelusuhteen ja asia tuli ajankohtaiseksi. Ehkäisymenetelmiä on paljon erilaisia ja mietittiin tuolloin lääkärin kanssa pillereiden ja renkaan välillä… Valitsin pillerit ja ehdin kokeilla pariakin eri merkkiä ennen sen juuri itselleni sopivan löytämistä, mutta kun tosiaan se oma löytyi, on kyllä helppoa ollut.

Kuva täältä.

En tiedä olisinko ehkäisyä muussa tapauksessa edes miettinyt, sillä en oikein koskaan ajatellut, että pillereitä voisi syödä jonkin muunkin syyn takia... vaikka siis ihan vaan lyhentääkseen vuodon kestoa. Kaikkea sitä myöhemmin oppii, ja kun tuohon rytmiin oli kerran päässyt, mietin jo silloin, että vaikka elämäntilanne joskus muuttuisi, en kyllä enää niitä vanhoja menkkoja takaisin huoli.

Noh, elämä heittelee ja tuon kuuden vuoden jälkeen tuli taas vaihe, kun aloitin tämän ah niin ihanan sinkkuelämän, jonka myötä sitten ajattelin tehdä erinäisiä muutoksia perusrutiineissani. Kuudessa vuodessa ehtii unohtaa paljon ja yksi näistä mielettömistä päätöksistä oli viime kesäinen "Miksen lopettaisi pillereitä, kun enhän mitään säännöllistä ehkäisyä tällä hetkellä tarvitse.. mitä sitä turhaan hormoneita kehoonsa pumppaamaan, kun ilmankin pärjää?"

Huonoin päätös ikinä I can say.

Lopetin pillerit loppusyksystä viimeisen levyn syötyäni ja hetken ajattelin, että tämähän on tosi jees, ei mitään ongelmaa. Laskeskelin edelleen naiivisti vanhan totutun kaavan mukaan, että eiköhän ne menkat tuohon ja tuohon aikaan tule, ja ei varmaan tarvitse tuonne reissuun niitä odottaa ja ehkä tuokin viikonloppu menee ilman turvotusta, kun ei ne varmaan vielä ehdi alkaa... ja mitä vielä…

Muutin siskon kanssa kimppakämppään ja en tiedä onko se oikeasti totta, että saman katon alla asuvilla naisilla menee menkat rytmiin, mutta ei terve, se että saa kärsiä kolmet menkat vajaan 2kk sisään on jo aika paljon!! Ja siis se, että pillereitä syödessä se totuttu vuodon pituus oli siinä about 3-5 päivää, niin huh hei joo tervetuloa teiniaika takaisin ja 8 päivää!



Usein myös kuulee pillereiden tuovan erilaisia sivuvaikutuksia jo ihan mentaaliselle puolelle ja kaikki raivokohtaukset menkkojen aikaan laitetaan niiden piikkiin. En usko tätä millään, koska omalla kohdalla se hirviö kuoriutui esiin nimenomaan tuon tauon aikana… En tiedä johtuiko se niistä kivuista vai vuodon määrästä vai mistä, mutta oikeastaan noihin hetkiin ei pelastusta tuonut kuin se, että käytössä on sentään kuukautiskuppi - kaikkien naisten (ja ympäristön) pelastus, kun ei tarvitse rahaa laittaa niinkin tyhmään asiaan kuin kuukautissuojat.

Mutta tosiaan joo, tämä ehkäisytön kokeilu jäi hyvinkin lyhyeksi ja maaliskuussa otinkin sitten puhelua lääkäriin ja pyysin uusimaan vanhan reseptini (mikä on muuten nykyään ihan mahtavaa, kun ne menee suoraan apteekkien sähköiseen järjestelmään, eikä mitään papereita enää tarvitse säilyttää) ja ei muuta kuin pääsiäisen tienoilla aloittamaan pillerit uusiksi. Pakko sanoa (kuten jo silloin pari viikkokin sitten sanoin), oli kyllä sellaiset hirviömenkat ne ensimmäiset noiden pillereiden uudelleen aloittamisen jälkeen, etten tätä koko showta enää ikinä järjestä itselleni...

Mutta se fiilis nyt?!? Niiiiiiin ZEN oikeasti :D Jotenkin tuntuu, että nytkyään se oma elämä on jo muutenkin aivan tuhannen sekava, niin voiko oikeasti mikään helpottaa enempää, kuin se että saa itse aikatauluttaa oman kehonsa toiminnan? Espanjaakin varten laskin jo hyvissä ajoin kalenterin kanssa mihin väliin ja milloin haluan menkat tulevan, pitääkö siirtää ja milloin jne. Ihan korvaamatonta oikeasti.

Kuva täältä.

Tuntuu, että naisilla on nykyään muutenkin sata ja yksi asiaa enemmän tuomassa ahdistusta elämään versus miehet, joten jos vaan mitään voi ohittaa, niin voi kiitos aloitan mielelläni menkoista. Sitä paitsi nykyaikana, kun lapsetkin tehdään myöhemmin eikä niitä useinkaan hankita aivan järjetöntä määrää, kohoaa naisten kuukautismäärä elämän aikana jopa 450:een. Se on todella paljon verrattuna siihen, että joskus entisaikaan, kun pullat oli uunissa vähän väliä, menkoista kärsittiin vain 150 kertaa elämän aikana. Okei, en tiedä omasta kokemuksesta millainen koettelemus raskausaika on menkkoihin verrattuna, mutta silti. Mahdollisuus vapauteen valita kuinka usein ne maalarit talossa vierailee on itselleni ainakin ihan parhautta.

Stop kuukautisille-kampanjan tavoitteena on lanseerata myös termi "kuukautissuunnittelu", joka kuvastaa todella hyvin juurikin sitä mihin tuossa aikaisemmin jo viittasinkin. Sillä tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että naiset voivat itse suunnitella kuukautiset omaan elämäänsä sopivaksi ja päättää, milloin haluavat niiden tulevan. Näille ”uuden ajan kuukautisille” on käynnissä leikkimielinen nimikilpailu Facebookissa, jossa voi ehdottaa nimeä vain muutamia kertoja vuodessa tuleville kuukautisille. Eli miten sinä kutsuisit kuukautisia, jotka tulisivat vain muutaman kerran vuodessa?

Nimeä voi ehdottaa kampanjan Facebook-sivustolla osoitteessa facebook.com/stopkuukautisille 15.4.–16.6.2013 välisenä aikana. Bayerin järjestämän nimikilpailun tuomaristo valitsee osallistuneista termeistä suosikkinsa ja kilpailun palkintona arvotaan osallistujien kesken Cosmopolitan-lehden vuosikerta. Myös voittajatermin esittäjä palkitaan Cosmopolitan-lehden vuosikerralla. Mikäli voittajatermiä on ehdottanut useampi henkilö, palkinto arvotaan näiden vastaajienkesken. Kilpailuun voivat osallistua kaikki 15 vuotta täyttäneet.



Ps. Kaikki kommentit ja kokemukset aiheeseen liittyen ovat todella tervetulleita, mutta muistattattehan jättää kommenteissa mainitsematta lääketuotteiden nimiä tai minkäänlaisia kotikutoisia "lääkintäohjeita"! :) Lääkemainonta on todella tarkkaan valvottua ja siksi luonnollisesti en itsekään bloggaajana ole oikea henkilö antamaan kenellekään yksityiskohtaisia ohjeita tai neuvoja ehkäisyasioissa tai kuukautisten siirtämisessä. Jokainen on yksilö ja kaikki omaan ehkäisyyn ja terveyteen liittyvät asiat on aina hyvä hoitaa oman lääkärin kanssa.

27 May 2013

Ei mitään asiaa, oikeasti.

Kun tätäkin alla olevaa kuvaa joku viikko sitten kuvailin esitelläkseni yhden söpöimmistä Espanjan tuliaisista, en tosiaan miettinyt viettäväni lähes koko loppuviikkoa kyseisessä asussa... Tässä vaiheessa tauti on siirtynyt siihen ah niin ihanaan räkävaiheeseen ja voi että odottelen hetkeä, kun on taas ihan oikeasti kunnossa-kunnossa. Mietin josko sitä huomenna uskaltautuisi tanssitunnille, saa nähdä. Onko siinä joku sääntö kuinka nopeasti on turvallista "urheilla" sairastelun jälkeen? Mietin, etten ehkä kuitenkaan vielä uskalla lähteä töihin pyöräilemään, kun se tuuli on siinä matkalla aina sen verran raaka... 

Pitäisi varmaan aika pian tuonne sänkyyn vääntäytyä, mutta nää sunnuntait on hankalia, koska jos vahingossa unohtuu telkkari päälle, siellä tulee Greyn anatomiaa kolmen jakson verran, ja itsehän en ole sarjaa koskaan kovinkaan intensiivisesti seurannut, mutta siltikin sen satunnaiset jaksot vaan koukuttaa ihan käsittämättömällä tavalla. Pitäisi ehkä ostaa ne boxit... (ja sitä ennen joku laite, millä pyörittää dvd:tä)

Jep. En ole siivonnut hetkeen en...

Ja jos joku, niin nuo lääkärisarjat saa kyllä aina miettimään omaa terveyttään ja herättää sellaisiin "mitä ihmettä nainen valitat pienistä asioista, kun sulla on oikeasti kaikki niin hemmetin hyvin?!"... Tosi hölmökin juttu, mutta siis tuossa edellisessä jaksossa oli sellaisella tosi rääväsuisella naisella syöpä kielessä. Siis kielessä... ja sitten se jouduttiin leikkaamaan ja tilalle laitettiin jotain pohjelihasta, joka auttaa nielemisessä, mutta sellainen pikkujuttu kuin puhuminen on aikalailla mennyttä... (en tiedä kuinka lääketieteellisiä nuo sarjat oikeasti on, mutta ehkä pohjetta voi laittaa kieleen, en tiedä) Kuitenkin tavallaan niin pieni juttu, mutta jos esim. itseltäni vietäisiin kyky puhua, se olisi oikeasti ihan yhtä suuri osa omaa identiteettiä, kuin vaikka joku puuttuva raaja! Että tällaistapa mietin vaan tässä kahden aikaan yöllä. 

Sain myös äsken puhelun lukioaikaisilta kavereilta, jotka oli Tampereella juhlimassa Bon Jovin keikan jälkeen... Siellä oli vissiin treffattu useammankin vanhan lukiokaverin kanssa, koska pojat oli sen verran tunteellisella päällä :D Tuli taas tosi syyllinen olo, kun niin harvoin tulee Lahdessa vierailtua... Ehkä pitäisi vähän tsempata ja käydä useammin noita tyyppejä moikkailemassa. Kauheaa muuten ajatella, että omista lakkiaisista tulee tänä keväänä 9 vuotta... Miten aika vaan voi mennä tällaista vauhtia?!

Ja hei kun edes vähän tunteelliseksi mentiin, niin katsoikos joku muukin neloselta Ps. I love you -leffan? Jep. Olen nainen ja minullakin on edelleen ne tunteet (vaikka toisinaan miettiikin, ettei sitä oikeaa koskaan löydy), koska en tiedä onko toista vastaavaa leffaa, jonka aikana itkisi oikeasti non-stop kaksi tuntia putkeen!?! ...ja tietysti niiden kyynelten lomassa tsekkailisi lentoja Irlantiin. Ihan muuten vaan, kun pari kaveria on sinne kesäkuun lopussa menossa... jos vaikka mukaan lähtisi?! Hehe.

Jos joku ei jostain syystä ole leffaa nähnyt, niin katsokaa se. Ihan oikeasti, se vaan kuuluu vähintäänkin jokaisen naisen nähdä. Ja miksei miehenkin, mutta joka tapauksessa :)


Ja mitäs vielä. Kun valmistujaisista oli puhetta, tuli mieleen kesän juhlat ja kaikki pienemmät ja isommat kekkerit, joihin pääsee oikein kunnolla pukeutumaan... Nellyllä on menossa kamppis, jossa on paljon söpöjä pastellisävyisiä mekkoja ja asusteita, kenkiä sun muita -40% alessa. Noita kamppiksia nyt tulee ja menee, mutta tuolla oli oikeasti monia tosi söpöjä juttuja, että kannattaa ainakin kurkata :)

Itsellä ei tosin ole yksiäkään juhlia tietääkseeni tulossa enkä kyllä tällä hetkellä voi enää yhtäkään mekkoa varastoon ostaa, se on vaan fakta. Tykkään tosin ihan hirveästi tehdä sellaista fiilisshoppailua, että klikkailee hirveän kasan juttuja ostoskoriin ja sitten yksitellen poistaa ne sieltä kysymyksellä "Tarvitsenko vai haluanko?" Yllättävän monen kohdalla vastaus on jälkimmäinen, mikä ei nyt viimeviikkoisten lomashoppailujen jälkeen ole kelpaava selitys. Mutta ehkä jollain teillä on oikeasti tarve vaikka juurikin sille juhlamekolle, joten...


24 May 2013

Täällä taas...

Ei vitsit. Viikon täysin tahaton blogitauko, mutta nyt jos se olisi vihdoin ohi. Päästiin Espanjasta ehjin nahoin takasin ja tiistaina suuntasinkin ihan normaalisti töihin... 

Tiistai-ilta meni pieniä väärinkäsityksiä setviessä kaverin kanssa ja muistan vaan siinä ohessa harmitelleeni hieman kipeytynyttä kurkkua (tiedättekö, kun ajatukset on jossain ihan muualla, ei edes mieti, että joku kurkkukipu mitään meinaisi)....mutta meinasipa se joo, sillä keskiviikkoaamuna heräsinkin sellaiseen kaktukseen, ettei mitään järkeä. Varasin samantien lääkärin, sillä vastahan olin kipeänä ja tuo kipu heijastui jo päänsärkynäkin. Mehiläinen on onneksi tossa melkein tien toisella puolella, joten ei pitkä reissu tullut, mutta jo sen ainakana kunto tuntui laskevan muutenkin. Ja kyllä vain, kolme päivää saikkua. Nielu- ja verinäytteet näytti negatiivista, mutta tosiaan edelleen kurkku antaa muistuttaa itsestään. Kyllä harmittaa.

Erityisesti siksi, että meillä olisi tänään ollut töissä vuoden isoin asiakastilaisuus, jonka viime vuonna jäi väliin, kun olin reissussa ja olin niin fiiliksissä, että tänä vuonna pääsen sinne, niin ei terve... Ei oo näköjään mulle tarkotettu ne kekkerit.



Parasta protskujugurttia IKINÄ!











En oo noita Espanjan kuvia vielä jaksanut kauheasti läpi käydä (ylläripylläri) joten postauksen kuvituksena muutaman viikon takaisia otoksia Acon blogitapahtumasta (yllä) ja City Centerin tupareista (alla). Tuo Acon tilaisuus oli muistaakseni maanantaina työpäivän jälkeen ja olin jotenkin ihan koomassa koko eventin ajan. Joka tapauksessa mieleen jäi tuo samassa tilaisuudessa esitelty Vitalinean uutuus proteiinijugurttijuomamaku, mikä siis oli ihan perus mansikka, mutta aivan todella superhyvää! En ole yhdestäkään kaupasta tuota vielä bongannut, mutta joka tapauksessa suosittelen kokeilemaan, jos kohdalle osuu... Oli meinaan hyvää. 

Saatiin mukaan myös kassillinen Acon tuotteita, kosteusvoiteita, suihkusaippuoita ja kuorintavoidetta sekä joku tuollainen itseruskettava, jonka sävyä voi säädellä haluamansa mukaan(!!) Espanjaan raahasin mukaan tuon pinkin kuorinta-aineen ja sen koostumus on kyllä ihan mahtava, tosi sellainen pienirakeinen eikä tarvitse mitenkään raivolla hangata, että toimii :D Voiteet on olleet aika perustavaraa, enkä itseasiassa tuota itseruskettavaa ole vielä edes kokeillut. Idea tosin kuulostaa ihan kivalta, että sen sävyn voi itse määrittää (pullo jakautuu siis siihen ruskettavaan + kosteusvoiteeseen, joiden suhdetta muuttamalla sävy määräytyy). Tällä hetkellä oman ihon sävy on muutenkin ihan kivan päivettynyt, joten ei noihin ole tarvetta... mutta ehkä ensi talvena sitten taas :)






Nuo City Centerin tuparit oli taas jonain kaukaisena perjantaina (kylläpä olen taas ajoissa näiden kanssa) ja on kyllä pakko myöntää, etten meinannut aluksi tänne näitä kuvia edes laittaa, kun laatu on mitä on... Jotenkin sen kameran mukana kantaminen on liian ylivoimaista toisinaan, joten sitten tulee tätä puhelinkuraa. Mutta eipä näissä mitään kummempaa olekaan.

Tutustuttin tuon uusitun makkaratalon kauppakeskuksen tarjontaan "vertikaalisen muotinäytöksen" puitteissa ja saatiin kassilliset kaikkea sälää, joista itseasiassa oli tarkoitus myös poimia teille jotain arvottavaa... Mutta siis tuo muotinäytös. Joo, ihan hauska idea ja ok toteutus, mutta en kyllä taaskaan voinut miettiä tuota katsellessa mitään muuta kuin sitä, että eikö noita malleja voitaisi vaikka pakkosyöttää tai jotain?! 

Siis en vaan yksinkertaisesti enää kestä katsoa mitään malliohjelmiakaan, kun sellaisille oikeasti jo valmiiksi alipainoisille ihmisille todetaan, että "on vähän ylimääräistä joo", katsopas vähän mitä syöt. Hyi että. Itsehän en ole koskaan ollut missään mallinmitoissa, enkä nyt mitenkään katkerana täällä huutele, mutta kyllä itse miellän vaikkapa Beyoncen kropan tämän hetkisessä Hennesin kamppiksessa huomattavasti paremmannäköiseksi, kuin mitä noilla catwalkeilla saa katsella... Makuja on tietysti monia, mutta omaa silmääni ei miellytä kyllä ollenkaan. Ja siis kun ne miesmallit on kuitenkin ihan tervekroppaisia, niin miksei naiset?! En ymmärrä.




Olipa taas postaus täynnä kaikkea ei niin järkevää ja voisin tästä lähteä keräilemään itseäni vaikkapa parin buranan voimalla... Jos vaikka huomenna olisi jo oikeasti taas elämässä kiinni. Pää hajoaa vähemmästäkin, kun jumittaa sängyssä kolme päivää putkeen.

Palaillaan myöhemmin! :)

17 May 2013

Muutama huomionarvoinen juttu..

Nyt kun tässä koneella kerta illan kuluksi olen, ajattelin nopsaan vinkata teille muutamasta jutusta, jotka voi jopa jotain kiinnostaakin.

Ihan ensimmäisenä iso positiivinen shokki, joka kohdalleni osui, nimittäin Hennesin alusvaatteet (rintaliivit) ja erityisesti Our Perfect-rintaliivimallisto. Moni pidempiaikainen lukija tietääkin tämän iänikuisen "pieni ympärys - iso kuppi"- ongelman, jonka myötä tavallisissa vaatekaupoissa alusvaatteiden shoppailu on lähinnä mahdottomuus. Noh, tiedättekös... ostin täällä Alicantessa ensimmäiset rintaliivini Hennesistä ikinä! Bongasin reissukaverini päältä kyseiset liivit ja koska hänelläkin on sama ongelma (ja vieläkin pienemmän ympäryksen kanssa) olin todella hämmentynyt, että meidän tisseillä voi todellakin löytää liivit hennesistä...

Kyseessä on siis Hennesin Our Perfect-mallisto, josta löytyy ainakin mallit balconette-, t-paita- ja push up- liivit. Yleensä oma kokoni on 65F tai 70E ja tosiaan näissä liiveissä ei kokovaihtoehdot Hennesin normaalista valikoimasta poiketen ole mitenkään erikoiset, mutta mitoituspa on. Kaverini on tooooosi pieni ja hän oli shoppaillut nuo balconetteliivit kokoa 70D. Kokeilin niitä epäluuloisena ja kyllä, pienihän se ympärys oli... eli ei muuta kuin lähimpään Hennesiin ja sormet ristissä sovituskoppiin 75D:n kanssa - My Perfect Bra - Oikeasti!!! :D 75D on 70E/DD:n rinnakkaiskoko ja enpä ole vielä ikinä aikaisemmin kyseistä kokoa ostanut... Kyseessä on siis tavallista pienempi mitoitus tuon ympäryksen suhteen, joten ehdottomasti kannattaa käydä kurkkaamassa, jos kerrankin haluaa kokea sen "alle 15e rintsikoista fiiliksen" :D Itse ostin nuo koralliset push upit (se kohotus ei ole kovin suuri ja väri muuten on paljon kirkkaampi ja kauniinpi kuin kuvassa) sekä mustat balconettet. Nyt vielä metsästämään ainakin noita push uppeja muissakin väreissä, sillä netissä ne näyttää olevan aika vähissä...



Toisena huominonarvoisena juttuna tälleen auringonpalvojana silmään osui Yves Rocherin tämän hetken kamppikset...

... kaikki itseruskettajat -50% 
... ja lisäksi alekoodilla SUN5 saat 5e alennusta vallinnaisesta aurinkotuotteesta tai itseruskettajasta (voimassa 29.4-27.5.2013) 
... sekä alekoodilla NEW2013F kaikille uusille asikkaille 5 euroa alennusta ostoksesta, kun tilaus ylittää 25 euroa (voimassa toukokuun ajan)

Ainakin tuohon paljon hehkutettuun Monoi de Tahiti-sarjaan on tullut täydennystä. Itseä kiehtoo erityisesti tuo kullanhohtoinen kuivaöljy... miten niin harakka?! :D


Ja kun auringosta puhuttiin, niin bongasinpa tuossa puhelimella leikkiessä alla olevan UV-appsin! Otin noita screenshotteja muutaman, niin että näkyy hieman mistä on kyse. Tuo appsi etsii ihan automaattisesti sen hetkisen lokaation, mutta siitä voi myös hakea eri paikkoja ja sitä myöten nähdä niiden UV-tilanteet. Ja tosiaan tuosta löytyy aika kivasti myös suojautumisohjeet eri ihotyypeille jne. Aika hauska :)

En tiedä onko tuota saatavilla muille kuin iPhonelle, mutta joka tapauksessa suosittelen kurkkaamaan :)












Sellaisia havaintoja tällä kertaa... Nyt meikä painelee altaalle ottamaan aurinkoa!! ;)

15 May 2013

De Valencia a Alicante


Terkut Espanjasta. Nyt juurikin tällä hetkellä istutaan bussissa matkalla Valenciasta takaisin Alicanteen, jossa sitten on tarkoitus nuo viimeiset päivät viettää. Sää on ollut ihan mahtava, paitsi tänään, mutta pilvet ovat vain plussaa matkapäivälle ihan siksi, ettei ole niin kuuma raahata noita matkalaukkuja ja sitten ei myöskään ärsytä niin paljoa, kun ei pääsekään nauttimaan auringosta täysillä vaan pitää istua bussissa. Hyvä näin.

Valenciassa oli tosi kiva käydä taas jälleen kerran ja hei tällä kertaa päästiin jopa rannallakin käymään. Olen aika ahkeraan tuonne instagramin puolelle heittänyt fiilistelykuvia, eli jos niitä reaaliajassa haluaa katsella, niin @dov_virpi hakukenttään :)




Ärsytti jonkun verran, kun edellisessä hotellissa ei toiminut netti siellä huoneessa ollenkaan vaan piti aina raahautua aulaan datailemaan. Kamalan rankkaa. Mutta on kyllä edelleen mielestäni huutava vääryys, että hotellin kuvauksessa mainostetaan wi-fiä ja sitten se toimii huoneissa vain piuhalla. Siis PIUHALLA :D Omassa koneessa ei edes ole mitään piuhapaikkaa! Millä vuosikymmenellä ne tuollakin on. Hotelli 4 tähteä, jos joku kysyy. En ymmärrä minäkään.

No toisaalta jos nykyään hetken ero puhelimesta saa tuntemaan olon lähinnä potilaaksi, jolta on letkut revitty juuri irti, on ehkä ihan hyvä ihan pieni hetki ollakin ilman sitä konetta. Ja eipähän tullut vietettyä liikaa aikaa siellä hotellihuoneessa. Yritän olla tosi positiivinen ja teen parhaani jatkaakseni tätä vaikkakin toivon syvästi, että seuraavassa hotellissa toimii netti myös huoneessa.

Ei muuten käyty Valenciassa kertaakaan ulkona, mikä on aika järkytys. Ihan hyvä vaan, mutta tosiaan oltiin lauantaina niin väsyneitä, ettei yksinkertaisesti jaksanut. Nähtiin yhtäkin kaveria (joka itseasiassa on enemmänkin kaverin kaveri) ainoastaan eilen alkuillasta eli hirveen sosiaalisia ollaan oltu. Laitoin kyllä myös Valencian osalta couchsurfingiin viestiä ja sain tosi monta vastausta. Kaikki espanjaksi ja yhden suomeksi. Tosi kiva, kun kirjoitin kuitenkin itse viestin englanniksi… Yhdessä viestissä joku tyyppi laittoi osoitteensa ja kutsui kotiinsa johonkin illanistujaisiin, jotka vaimonsa kanssa sinä iltana kuulemma järjestivät. Hämmentävää. Ja hihittelen edelleenkin sille ajatukselle, että Henna ei puhu sanaakaan espanjaa ja oma espanjanikin on aika, noh, rajoittunutta. Tosin parissa päivässä se on yllättävänkin hyvin palautunut, joten mietin vaan miten hyvää tekisikään omalle kielitaidolle muuttaa tänne joksikin aikaa...

Noh sitä miettiessä. Ei muuten ole yhtäkään lomaromanssia (kun se yksikin on siellä hemmetin Lontoossa) joten tää on ihan oikeasti nyt sellainen kunnon eläkeläisreissu. Tai en sano vielä, ehkä me täällä Alicantessa päästään vähän yöelämäänkin tutustumaan (kirjoitin ihan oikeasti ensin “työelämään” wtf..) joten ehkä en vielä vanno…. 

Mutta hei nähtävästi päästiin juuri isolta tieltä kaupunkiin, joten alan keräilemään tavaroitani ja julkaisen tämän heti kun nettiyhteys löytyy. 

!Hasta luego! (en tiedä miten saan tuon "!"-merkin väärinpäin…)

ps. huoneesta löytyy netti :)

pps. se rankin sadekuuro osui sitten matkalle asemalta hotellille... kymmenenkin metrin kävelyosuudella (juoksu-) taksista sisälle voi kastua alusvaatteisiin asti.

12 May 2013

Pikamoi

Täällä on kivaa. Ja lämmintä!


Ei mulla muuta. Palataan ;)

11 May 2013

On our way...

On tää wi-fi vaan niin siisti juttu täällä yläilmoissa... Siis ainakin niinä hetkinä, kun se viitsii toimia.





... ja pahottelut kanssamatkustajille, ollaan ehkä vähän raskaita...

10 May 2013

Flunssaa ja ahaa-elämyksiä.

Meneekö se niin, että jos jotain oikein tosissaan pelkää tapahtuvaksi, niin sitten se todellakin tapahtuu? Miten se sanotaankaan, että "älä maalaa piruja seinille" tai jotain... Koska arvatkaapa kuka nappasi kunnon köhäflunssan alkaen keskiviikosta?

Kylläpä vain, minä. Tsemppasin tosin keskiviikkona aamulla töihin, mutta luovutin parin tunnin jälkeen ja tulin kotiin nukkumaan. Koko torstaikin meni sängyn pohjalla ihan iltaan asti ja nyt yöllä (uni kun ei jostain syystä tule) olo on edelleen aika mielenkiintoinen. Varsinaista nuhaa en ole saanut, mutta keuhkoputki on ihan tukossa ja yskiminen sattuu tosi paljon. Lisänä tietysti perus päänsärky ja lihasjumitus, että hyvää lentoa mulle vaan lauantaiksi, jos tää ei nyt tästä oikeasti katoa ja vauhdilla.



Ja jos tän näköinen kummitus on kävellyt teitä vastaan Töölössä, niin ei tartte liikaa säikähtää. Kaupassa vaan on pakko käydä, kun jääkaapissa on ollut juurikin vaan ne valot eikä muuta. Ostin tuossa pari päivää sitten ekan kerran noita Frooh-smoothieita ja siis en ole kyllä hetkeen maistanut mitään noin hyvää, joten oli ihan pakko saada lisää, koska nuo pari isoa pulloa upposi päivässä helposti.

Lähi-Siwasta nuo oli päässeet tietysti loppumaan ja niiden pienempien hinta on siellä taivaissa, joten raahauduin Alepaan ja sieltä sitten nappasin noita pikkuisia mukaan, vaikka edelleenkin suosin isoja pakkauksia, koska se litrahinnan ero on oikeasti todella suuri. Mutta siis se hinta nyt ei ole tässä se juttu vaan se maku :D Aivan mielettömän hyviä! En osaa vieläkään päättää kumpi on parempaa kookos-ananas-banaani vai appelsiini-mango. Periaatteessa ensimmäinen on varmaankin ehdoton suosikkini, mutta toisaalta jälkimmäinen on vaan tosi raikas, mutta kuitenkin sellainen pehmeä. Siksi ostan molempia aina kerralla ja juon vuorotellen. Pari kertaa olen jopa sekoittanut, kun en osaa päättää :D Joku siinä on, että alkaa tosi paljon ahdistamaan, jos ei tiedä kumpi on parempaa... Sama kun ostaa vaikka jonkun paidan eikä osaa valita väriä ja sitten on otettava molemmat.



Ja olipa pakko mennä jäätelöhyllynkin kautta... ja sitten siellä oli vaan yksi tällainen jäljellä ja se vaan jotenkin huusi sieltä, että "ota minut" ja olihan se pakko ottaa. Etenkin kun en ole syönyt jäätelöä hetkeen ja monestihan kurkukipuun (tai no siihen keuhkoputkikipuun) auttaa jäätelö, niin oli hyvin perusteltu ;) Sitäpaitsi vaihtoehto oli, että olisin ottanut jotain karkkia, jossa olisi ollut tuplaten kaloreita, joten periaatteessa tämä oli dieettivaihtoehto, koska nyt niitä tuli paljon vähemmän. Muuten en välittäisi, mutta se Espanja ja bikinit yhdistettynä tähän mun erittäin hedelmälliseen vartalooni tällä hetkellä ei vaan näytä hyvältä... 

Note: Luin jostain, että muodokas nainen viestii miehille hedelmällisyydestä ja lapsientekokyvystä. "Hedelmällinen" kuulostaa tavallaan kivemmalta kuin "muodokas", joka on jotenkin kokenut jo inflaation ja saanut tosi sellaisen "tarkoittaa samaa kuin läski"-vivahteen. Tai silleen... Niin olen sitten mieluummin hedelmällinen.


Ja koska tää mun kotoilu on saanut aikaan muitakin ahaa-elämyksiä, niin jaampa nyt ainakin yhden ihan superjutun niille joilla on Pauligin cupsolo-kone. Itsehän hankin kyseisen laitteen kaikkien muiden kapselikoneiden joukosta siksi, että siinä oli eniten tuttuja kahveja, ja siksi, että olen aina ollut sitä mieltä, että Tazza-kaakao on ehkä parasta ikinä... Noh, nuo Tazza-kapselit olivat kaikkiin kahviloiden Tazza-koneisiin ja niiden tuotoksiin verrattuna todella iso pettymys, enkä oikein niitä ole käyttänyt muuten kuin "suklaakahvin" tekemiseen, eli yksi kahvi + tazza, niin hyvä tulee. Mutta tosiaan kaakaon olen ihan suosiolla unohtanut...

Kunnes kävi sellainen tilanne, että siskon poikaystävä (jolle olin niiiiiin vihainen) oli mennyt ottamaan vikan maitokapselini ja rikkonut sen kannen ottaakseen omaan tavalliseen kahviinsa maitoa (!!!!) ja jättänyt sen vajaan maitokapselin vielä rikospaikalle, kuin mitään väärää ei olisi tapahtunut :D Kaiken huutamisen ja raivoamisen jälkeen (lähinnä siis periaatteesta ja faktasta, että se oli viimeinen kapseli jäljellä, enkä tämän takia saanut omaa aamukahviani tehtyä) päätin hyödyntää sen kapselin jämän ja laitoin koneeseen vaikka se kansi vähän rikki olikin, ja tosiaan valutin ihan pelkälleen sen maidon mukiin... Ja kun se kuuma maito tuoksui jotenkin niin hyvälle, niin sain sitten päähäni sekottaa siihen maitoon ihan vaan tavallista oboy-kaakaojauhetta, ja oikeasti, PARASTA KAAKAOTA IKINÄ!! Siis oikeasti!! Noissa maitokapseleissa on varmaan jotain rasvaa sen verran enemmän tai sitten vaan se, että siihen tulee se maitovaahto tai jotain, mutta olenko tässä viime viikkojen aikana juonut varmaan kolme pakettia pelkästään noita "crema latte" maitokapseleita kaakaojauhon kanssa :D :D



Eli todellakin unohtakaa ne Tazza-kaakaot ja sekoittakaa tavallista kaakaojauhetta noihin maitokapseleihin, niin ei terve... Ihan törkeän hyvää!! Varmaan saattaa sama toimia myös muiden kahvikapselikoneiden kanssa, joissa noita maitokapseleita on erikseen, mutta ainakin tämän Cupsolon kanssa ihan täydellinen sekoitus. Varmaan saisi tosi hyvää ja huomattavasti halvempaa kaakaota ostamalla kaupasta ihan vaan täysmaitoa ja sitä lämmittämällä, mutta nyt pointti olikin tuo kahvikone ja sillä tehty kaakao.

Niin ja tosiaan kannattaa ensin laskea mukiin se eka kapseli ja sekoittaa sitten siihen sitä kaakaojauhetta koko mukillisen tarpeen mukaan, jonka jälkeen laskea päälle toinen kapseli ja sitten vaan lopuksi vähän pyöräyttää sekaisin. Tällein saa parhaimmat maitokaakaovaahdot pysymään tuossa pinnalla ;) Ihan superhyvää.

Mutta nyt menen takaisin nukkumaan. Palataan vielä ennen reissua... ja pliis pitäkää sormet ristissä, että tää lenssu menee ohi ennen lauantaita!!

8 May 2013

Vilin kuulumisia...

On se vaan niin rakas. Ja ihan käsittämätöntä, että pikkuinen karvakorva on pyörinyt mukana kaikissa elämänkäänteissä tämän kesän jälkeen jo 17 vuotta!! Se on aivan käsittämättömän pitkä aika!

Eikä tässä nyt oikeastaan ollut mitään sen kummempia kuulumisia muuta kuin, että päivä kerrallaan ja sitä rataa. Pikkuinen hölmöläinen vetää edelleen ihan täysillä mukana, pientä dementiaa ja sen mukana tulleita hölmöilyjä lukuunottamatta, mutta ne nyt kuuluu elämään. Voi sitä miettiä, mitä tuo 17 koiran vuotta on ihmisen iässä... Teräsvaari < 3

Ja on muuten tyyppi tajunnut vihdoin itsekin söpöytensä... se viettää välillä pitkiäkin hetkiä tuijottaen itseään peilistä... Pientä itseriittoisuutta ilmassa, mutta kai sitä jo tuon ikäisellä saakin olla :)








"A dog has no use for fancy cars, big homes, or designer clothes. 
A water log stick will do just fine. 
A dog doesn't care if you're rich or poor, clever or dull, smart or dumb. 
Give him your heart and he'll give you his. 
How many people can you say that about? 
How many people can make you feel rare and pure and special? 
How many people can make you feel extraordinary?"
- Marley & Me -