Tuesday, 30 July 2013

“You made him angry so he wished syphilis on you”

Heti alkuun, ettei unohdu, kyssäriarvonnan voittajaksi aina niin uskollinen random.org valitsi Annin!  :) Anni toivoi paljon miespostauksia blogin vanhoihin aikoihin viitaten ja veikkaisin, että eiköhän sieltä Hollannista jokunen uhri tähän tarkoitukseen löydy... :)

Yleensä kirjoitan tässä vaiheessa, että voittajaan on otettu yhteyttä, mutta ei ole vielä (enkä kehtaa nyt laittaa meiliä, koska lähetysaika olisi nolon myöhäinen). Mietin aina mitä ne jossain pankissakin miettiin, kun oon lähetellyt nettipankista lainakyselyitä aikaleimalla 03:16... Mutta enivei. Laitan meiliä huomenna! :D Tai jos voittaja ehtii tämän lukaista, niin saa osoitetietoja laitella tulemaan aikaisemminkin ;)

---

Ja nyt alkaa se sekava osuus. (Kuvat on sitten taas vaihteeksi yhteydessä tekstiin ihan yhtä paljon kuin minä aikuisuuteen, mutta onpahan niissä ainakin kuvatekstit...)

Oon tässä loman aikana yrittänyt jonkun verran saada aikaiseksi järjestellä erinäisiä asioita Hollantiin lähtöön liittyen, surprising? En esim. miettinyt etukäteen, että kuinka hankalia jotkut vakuutusjututkin voi olla ja välillä vaan tuntuu siltä, että ei yksinkertaisesti jaksa miettiä mitään ja tekisi mieli vaan hautautua McDreamyn ja kumppaneiden kanssa sängyn pohjalle ja unohtaa kaikki ärsytykset. Ja itseasiassa niin tässä on vähän turhan useina päivinä käynytkin.

Mullahan oli siis tosi kova suunnitelma ostaa noita dvd-boxeja nimenomaan Hollantia varten, kun siellä tulee kuitenkin sellainen "vihaan tätä maata ja näitä ihmisiä"-hetki jossain vaiheessa, mutta nyt näyttää pahasti siltä, ettei toi sarja riitä lohduttamaan mua hädin tuskin kuin elokuun loppuun. Mikä siis olisi sellainen hyvä lohtusarja mahdolliseen koti-ikävään? Saa taas ehdotella! :D

Maxinen tupareissa.
Synttäripicnic.

Synttäreitä...
... Ja pari synttäridrinkkiä!
Faktahan on se, että eniten siellä paikan päällä tulee ikävä Viliä. Koiran omistajat tietää sen fiiliksen, kun se oma karvapallo on jostain syystä hoidossa tai on itse lomalla, niin siltikin sitä saattaa yöllä herätä siihen "tassujen ääneen". Olen muutenkin sitä mieltä, että koiran omistajat nukkuvat myös tavallaan koiran unta, koska jotenkin se sellainen onkosillävarmastikaikkihyvin-vaisto vaan on päällä koko ajan. Ainakin mitä vanhaan koiraan tulee. Ja siksi tiedän, että tämä on asia, joka tulee vaivaamaan varmasti paljon! Kun ei sille Vilille voi oikein soittaakaan... Äitin kuitenkin saa aina puhelimella kiinni, Viliä ei :/ Kaikki lomat siis Suomessa, ei epäilystäkään!

Toinen mitä olen miettinyt on kaverit. Kuinka paljon niitä tyttöjen iltoja tulee kaipaamaan? Kulunut kevät ja kesä on olleet tosi hauskoja, joten iskeekö jossain vaiheessa myös se ärsytys niihin uusiin tuleviin kavereihin? Vaikka englanti sujuukin kielenä ihan kivasti, tiedän kokemuksesta, ettei se suomalainen sarkasmi ihan aina toisella kielellä uppoa yhtä hyvin ainakaan kuulijoihin. Kuinka paljon tulee suomea ikävä noissa jutuissa?

Toisaalta tiedän myös sen, että syksyn myötä tää tietty porukka on joka tapauksessa hajoamassa aikalailla ja osittain se on jo alkanut. Sanna pääsi myöskin opiskelemaan ja muuttaa elokuussa Ruotsiin ja Merikin varmaan taas karkaa jonnekin heti kun lämpätila laskeutuu alle 15 asteen. Sitten on niitä kavereita, joille pari kuukautta kestänyt suhde uuden miehen kanssa jyrää ystävät täysillä ja jopa ennen miehen kuvioihin tuloa sovitut yhteiset jutut jää jalkoihin. Eli sinäänsä oli se Hollanti tai Suomi, kuviot ei tule olemaan samat. Joten ehkäpä ihan hyvä, että se on se Hollanti :)

Tulevaisuudessakin siis kesät on varmaan niitä ainoita hetkiä, jolloin kaikki on samassa paikassa. Ehkä. Ja oikeastaan en ole koskaan pitänyt ongelmana sitä, että ystävien välillä on se useampi tuhat kilometriä... Ainakaan Barcelonassa asuvan Lauran kanssa asia on jopa enemmän yhdistänyt kuin erottanut meitä. Toisaalta, onhan jo nyt niitäkin kavereita, jotka asuu ulkomailla ja viettää kesän Suomessa eikä silti vaivaudu pitämään minkäänlaista yhteyttä. Ehkäpä nämä on juuri niitä hetkiä, kun näkee mitkä ystävyyssuhteet oikeasti on niitä kestäviä ja mitkä ei.

Matkalla ulkoilemaan kesäisissä fiiliksissä. Suomen kesä vaatii skumppaa!!
L, S & H
Kaikista pohdinnoista huolimatta odotan tulevaa vuotta (ja sitä perässä seuraavaa toistakin) erittäin hyvillä fiiliksillä. Olen aina halunnut asua ulkomailla ja jo 16-vuotiaana tiesin, että se maa tulee joskus olemaan Hollanti. Näin 12 vuotta myöhemmin se sama fakta elää edelleen ja vahvana :)

Silloin kun opiskeluista ekan kerran täällä mainitsin, tuli paljon puhetta hollantilaisista (etenkin miehistä ja niiden geelin käytön määrästä) ja oikeasti, ette usko kuinka olen nauranut katketakseni tälle blogille, jonka löysin!!! :D Ihan huikea! Noin niinkuin lainauksena pari juttua, jotka pudottivat kyllä todella...

Hollannissa tehdään vähiten työtunteja koko Euroopassa... (Vieläkö joku ihmettelee, että siellä voi opiskella vapaa-ajan maisteriksi?)

"The women, however, appear to be having the best time of all –many working part-time and being ranked as the “Happiest Women in the World“. It appears they’ve figured out what we all inherently know as true: working less is simply better." 

Hollantilaisten huikea tyyli kiroilla!! (Miten tän sais sovitettua suomen kieleen?!?!)

"This “swearing-by-disease” is in fact a unique Dutch trait. No other language has similar curses. It’s odd and it’s strange, and quite frankly pretty darn harsh (“I hope you get smallpox and die” – certainly doesn’t beat around the bush, does it?!?)"

Naisten tyylitaju. (Mainitsinko joskus, että hollantilaiset miehet tykkää skandinaaveista? Wonder why.)

"We’ve spoken at length about the Dutch male’s fascination with the orange and red pant and their love of the goop but Dutch women are not so innocent themselves. It’s high time to meet the red pant’s ugly stepsister: the white legging!"

Suorapuheisuus. (Tää on niin mun maa...)

“When I was there, people’s big complaint about America was that the waitresses were fake-nice. In Amsterdam, you know the waiters generally fucking hate you.”

Ruokakulttuuri. (Mainitsinko joskus niistä tuskanhetkistä, kun lukioajan Hollannin reissulla isäntäperhe kokkasi mulle "hollantilaista perinneruokaa"? Se oli se hetki, kun söin viimesen kerran punasta lihaa. Oikeasti.)

"Dutch people have 3 very specific ways of preparing food/vegetables. Dutch people like to either:
a) mash the hell out of something,
b) boil the shit out of something, or
c) deep-fry the life out of something!"

Ja sitten se geelin käyttö... (Luotan vahvasti, että siitä voi oppia pois. Ainakin uskon niin. Mun tuleva mies oppii kyllä. Varmasti.)

"The Dutch men that are lovin’ the stuff! In fact, the love it so much, that they feel the need to pour a vat of it over their head every morning! --- Is it because Dutch men are too cheap to get a haircut? Is it a question of practicality: is it easier to re-apply gel in the morning rather than actually washing their hair? Or do they genuinely think the “semi-long-curly-blond-hair-doused-in-copious-amounts-of-gel” is a hot look? Please, all-knowing readers, do tell!"

http://stuffdutchpeoplelike.com/


Ja siis noiden lainausten ympärille liittyvien postausten lisäks tuolla oli ihan tuhottomasti kaikkia muitakin juttuja eli jos vaan on mitään sidettä tai kiinnostusta Hollantiin liittyen, niin suosittelen lukemaan! Ihan huikeeta settiä! :D Lisäksi nauratti juttu hollantilaisten hassuista nimistä, jotka kuulostaa englanniks tyhmimmiltä ikinä. Mietin tässä vaiheessa, että pitäis varmaan kehitellä joku työnimi mun tulevalle miehelle... Tiedättekö, vähän niinkuin syntymättömälle lapselle tehdään! :D

Okei. Oon väsynyt. Nyt jatkan arvatkaa minkä kanssa... (okei, kuva on viime viikolta. Nyt meen jo kolmannessa kaudessa.)


Friday, 26 July 2013

Ihmettelyä.

Hups. Hyvin on taas melkeen koko viikko kulunut Greyn ja tenniksen parissa. Se lukija, joka mulle tuota sarjaa joskus vakuutteli, niin kiitos. Tai en tiedä onko se enää niin siistiä, kun kohta on kolme kautta mennyt parin viikon sisään, mutta kuitenkin... Laitoin eilen Inkerille paniikkiviestiä, että hae 3. ja 4. kausi Sellon Anttilasta, koska Kampissa ei ollut! No se haki, ja ilta oli pelastettu.

Itseasiassa tää viikko on sujunut tosi pitkälti sillä, että päivän ainoa panostusta vaativa aktiviteetti on ollut tennis ja muuten on vaan ollut. En valita, mutta jollain hassulla tavalla jopa kaipaan takaisin töihin, vaikkei itse työ niin motivoivaa olekaan. Ehkä ne on sitten ne kivat työkaverit tai jotain, mutta vähän on sellainen tyhjä olo, kun ei varsinaisesti ole mitään tekemistä :D Huomenna tosin on tiedossa ihan superhauska ilta, koska Apollossa on Stand Up Finlandian päätöskeikka ja tämä jos joku takaa varmat naurut. Aina! :)

Eilen tosin poistuin kotoa muuallekin kuin tennishallille, sillä kävin keskustassa hieman kiertelemässä, josko löytäisin muutaman hennesin nettikaupasta loppuneen jutun. No en löytänyt, mutta Intersporttiin upposi kyllä ihan kivasti, kun päädyin ostamaan uudet urheiluliivit, paidan ja parit hikinauhat. 

Noista urheiluliiveistä tuli itseasiassa mieleen, että nyt on aikalailla kolme vuotta aikaa siitä kun sain kuulla, että pääsen leikkausjonoon... Hassua. Näiden muutamien päivien aikana on muutenkin tullut tosi monta sellaista "muistutusta" asiasta, kun kamoja pakkaillessa tuli vastaan vanhat sairaalapaperit ja ohjeet ja kun kadonnutta sukkaa etsiessä päädyin myös tonkimaan siskon alusvaatelaatikkoa, josta löytyi todella monet leikkauksen myötä Inkerille lahjoitetut rintaliivit ja tuli sellainen tosi kaukainen olo niitä katsoessa. (En siis yleensä harrasta alusvaatteiden tai tässä tapauksessa rintaliivien kierrätystä, mutta leikkauksen tullessa ne oli lähes käyttämättömiä ja jotkut meni siskolle ihan ok :D ) Joka tapauksessa, tiedättekö kun ei ole jotain vaatekappaletta nähnyt aikoihin ja sitten niistä tulee ihan tuhottomasti eri muistoja mieleen...?

Lähinnä tässä tapauksessa oikeastaan säikähdin sitä, etten ole enää edes ikuisuuksiin miettinyt sitä faktaa, että olen ollut rintojenpienennyksessä. Se isojen tissien kanssa elämisen vaikeus on jäänyt johonkin kaukaisuuteen ja enää en edes osaa olla niin kiitollinen siitä, että voin käyttää joitain vaatteita ilman liivejä tai ylipäätään ostaa ne urheiluliivit urheilukaupasta, kun niiden valikoimiin on otettu omaakin kokoa. Edelleenkään en ole mitenkään pienirintainen, mutta silti, olen ainakin normaali. Ja jotenkin ennen sitä leikkaustakin tunsin olevani enemmänkin pienitissinen tyttö isotissisen tytön kropassa. 

Olen jälkeenpäin nähnyt erilaisia dokkareita leikkauksesta ja tosi monet naiset ovat tosi fine sen faktan kanssa, että ne isot rinnat on osa itseä ja jättävät leikkauksen väliin, koska riskit on niin suuret. Kysehän todellakin on yhdestä vaarallisimmista plastiikkakirugisista operaatioista ja on sata ja yksi asiaa, mitkä voi mennä pieleen (olen yhä enemmän vakuuttunut leikkausten epävarmuudesta Greyn anatomian myötä), mutta jotenkin en koskaan epäillyt hetkeäkään, kun sain tietää, että leikkaukseen pääsen. Siis en jossitellut asiaa lainkaan, mikä toisaalta on jopa aika pelottavaa...

No joo. Olin jotenkin päättänyt, etten enää aiheeseen blogissa juurikaan palaa, vaikka vanhat postaukset täällä ovatkin, mutta nyt tuli sellainen fiilis, että pakko asiasta mainita, kun se niin vahvana on kummitellut muutaman päivän ajan :D

Lahti, Summer Up.

Ei muuten taas ollut mitään kovin järkevää asiaa. Jotenkin on niin tuhat asiaa mielessä ja sitten vaan lamaantuu, eikä saa mitään tehtyä. Muistin taas joku aika sitten ne unohtuneet Espanja-postauksetkin... Onko se tälleen kesän lopulla hassua käydä Valencian ja Alicanten reissut vielä läpi vai jätänkö kokonaan pois?! Kun onhan sitä Espanjasta aikalailla jo tarinoitu aikaismminkin... Mutta jos yksikin lukija niistä haluaa oikeasti lukea, niin voin jossain vaiheessa tsempata ne kuvat läpi (sehän se isoin juttu on) ja oikeasti tuoda jotain lomatarinaa tännekin :)

Nyt palaan ehkä taas Greyn pariin. Tänään olin suunnitellut kunnon auringonottopäivän, mutta joo terkut vaan tolle säälle. En tajua miten nykyään ei säätiedotukset pidä ollenkaan paikkaansa. Ihan tyhmää. En muuten ole vieläkään saanut Kelalta kirjettä, mutta maksoin kuitenkin Hollannin kämpän vuokran ja sama pitäisi tehdä varmaan sen lukukausimaksun kanssa. Miten muuten hei te ulkomailla opiskelevat kirjojen kanssa olette tehneet?! Meillä ei montaa vissiin syksylle ole, mutta oletteko tilanneet ne netistä vai ostanut vasta tyyliin paikanpäältä vai miten?! En ole yhtään antanut asialle ajatusta, kun Haaga-Heliassakin kuuluin aina niihin, joilla on se kirja vasta siinä vaiheessa, kun vaihtoehtona on lähteä kurssilta. Ja ihan vaan siksi, että vaikka ne kirjat on määrätty, niin oikeasti tosi monella kurssilla pärjäsi hemmetin hyvin ilmankin! Siksi jotenkin olen tosi skeptinen maksamaan useamman kympin jostain mitä en ehkä edes tarvitse...

Ja hei tyypit nyt käykää jättämässä niitä kommentteja tohon kyssäriarvontajuttuun... hyvät tsänssit voittaa kivoja meikkejä pakattuna Tiia Vanhatapion suunnittelemaan kosmetiikkalaukkuun (voisin oikeasti perustaa jonkun nettikaupan kaikelle käyttämättömälle ostetulle ja saanulle tavaralle)... :D

Palataan myöhemmin...

Monday, 22 July 2013

Välineurheilua.

Maanantaita. Jälleen kerran ei viikonlopun vaihtuminen arkipäiviksi tunnu oikeastaan miltään. Ihanaa. Tähän voisi melkeen tottua :) Paitsi, että lupasin maksaa Bredan kämpän vuokran maanantaihin mennessä ja nyt tässä heräsin, että niin, tosiaan on maanantai. (Niin ja siis joo, mulla on tosiaan Hollannissa jo koti odottamassa!!!)

Otin omat kesälomat heinäkuun loppulle ihan sen takia, että tämähän on ihan aurinko- ja lämpövarma kuukausi ollut aina. Tai ainakin siltä on tuntunut, mutta viimeisin viikko ei ole kyllä ihan nyt vakuuttanut. Toisaalta kun tehtävänä on pakkauspuolen ja kaiken muun kanssa ihan miljoona juttua, on ehkä ihan jees, ettei sisällä oleminen masenna ihan liikaa. Jos ihan rehellisiä ollaan, pakatessa meni lähinnä perjantai ja lauantai... sunnuntain vietinkin sitten pienen darranpoikasen kanssa Greyn anatomiaa tuijottaen. Se on ihana sarja!!!

Ja lomasta on kohta puolet kulunut. Aikalailla vaan rentoillen... Tänään tosin alkoi nyt parin viikon tennissetit, jonka aikana olisi taas tarkoitus hioa tuota omaa peliä pikkuisen parempaan. Olen meinaan ihan oikeasti päättänyt, että Hollannissa voisi alkaa pelailemaan enemmänkin. Jotenkin vaan nää Suomen ja etenkin Helsingin kuviot on niin nähty noiden menneiden vuosien aikana, että täällä lajin harrastaminen tuntuisi liian ahdistavalta.

Ja miksi tennis? Koska se on kivaa ja siinä saa käyttää päätään. Olen ihan oikeasti yrittänyt opetella myös lenkillä käymistä, mutta ei ehei se vaan ei ole oma juttu. Itseasiassa kokeilin taas pari viikkoa sitten ja voi moro...




Olen välineurheilija henkeen ja vereen, joten tottakai kengät ja muut on kunnossa eikä tietenkään ilman hyvää musiikkia mikään onnistu, mutta ei. Päätin aloittaa kevyesti sellaisella vajaa 4km kokeilulla, mutta meinasin kuolla jossain 200m tietämillä. Jalat tuntu painavan miljoonan ja jotenkin se oli vaan tosi raskasta. Muistan kyllä, että spinninginkin "aloittaminen" on joka kerta ihan yhtä hirveää ja lopulta siitäkin tulee kivaa, mutta voiko juoksussa olla sama, en usko. En vain osaa. 

Ja tiedättekö, haha, laitoin päälle myös sport trackerin (vai mikä se ohjema on) ja ei tullut naurulle loppua, kun unohdin sen vahingossa päälle ja joku puoli tuntia lenkin jälkeen muistin asian. Olin siis tämän Töölön lahden ympäri juoksu/kävelyn jälkeen hakenut Vilin vielä puistoon ja se reitti näytti siinä ruudulla tosi kivalta, kun keskinopeus oli pudonnut eläkeikäisen koiran vauhtiin ja reittikuva oli sellainen sotkuinen lankakerä kodin kohdalla... Se oli se viimeinen "ei näin". Mutta siis joo, ei taas hetkeen lenkille. Ainakaan juosten.

Mutta tosiaan tämän myötä päätin panostaa uusiin tenniskenkiin ja -mailoihin (paremmat varusteet toiseen lajiin, niin ei edes mieti toista... tai jotain.) Kenkiä kävin sovittelemassa muutamat ihan keskustan urheilukaupoissakin, mutta ei siellä oikein ollut hyvää valikoimaa. Lopulta päädyin näidenkin suhteen selailemaan nettiä, ja koska omissa juoksulenkkareissa olen kovasti tykännyt Nikesta, kivan mallin, Zoom Vapor 9, ja värin löydyttyä alkoi armoton metsästys. Tuntui, ettei missään nettikaupassa ollut enää tätä keltaista väriä ja halusin kuitenkin tilata kengät Suomesta, jotta palautuskin tarpeen tullen onnistuisi, joten kärsivällisyys meinasi todellakin loppua. Lopulta kuitenkin päädyin googlettelun päätteeksi Sportamore nimiseen nettikauppaan (onkohan tämä uusikin?) ja siellä oli juuri tätä kenkää, juuri omassa koossani 38,5 yhdet kappaleet.. ja vielä alessa!!! Yleensä käytän kokoa 38, mutta urheillessa on kiva ottaa puolinumeroa isommat, kun jalka kuitenkin tuppaa turpoamaan ja urheilusukat on aika paksut yleensä...

Klikkailin nämä sitten vauhdilla ostoskoriin ja meniköhän siinä huimat kaksi vai kolme päivää, kun nuo oli Kampin mypackista haettavissa. Ihan supernopeaa toimintaa, ei toimitusmaksuja ja kengät oli juuri niin ihanat kuin ajattelinkin! Jotenkin muutenkin urheiluvaatteissa tulee aika pitkälle suosittua aina Nikea, mikä siinä onkin... Mutta ne vaan on niin hyviä :) Ja nuo tossut... eikö ole ihanat? 







Ja kun vauhtiin päästiin, oli tosiaan ne uudet mailatkin saatava. Ja niihiin kivan värisiä grippejä. Ja pari hametta (ihan oikeasti tarvitsin uusia). Ongelmana noiden mailojen kanssa on ollut se, että olen tähän asti pelannut ehdottomasti liian isolla kahvalla (mun käsi on oikeasti ihan naurettavan pieni) ja lisäksi jotenkin se vanha vaaleanpunainen maila on tuntunut sellaiselta liian kevyeltä. Tai no, olisikin vanha, kun en ole sitä juuri mitään käyttänyt, mutta kuitenkin. Toisena mailana mulla on ollut myöskin Princen O3-sarjan tour-versio ja siitä olen tykännyt ihan tosi paljon ja mietinkin, että voisin saman mailan, mutta kakkosen kahvalla.

No, tietenkin sitten uusia mailoja googletellessa huomasin tuon omani olevan enemmän miesten versio (ainakin sen mukaan, ketä sillä tourilla pelaa), joten päädyin muutaman kymmenen gramman kevyempään O3 tour teamiin (joka oli ominaisuuksiltaan tosi samanlainen, mutta tourilla naisten suosima). Koska olen kaukana ammattilaisesta, ei sillä nyt oikeasti ole mitään väli pelaako ko mailalla joku tourilainen vai ei, mutta jos joku maila on hyvältä omaan käteen tuntunut, niin miksi sitä vaihtamaan? Olen aikoinaan tuon ekan Prince O3:n Juhon kautta saanut ja sieltä se on käyttöön jäänyt. Myöhemmin kuitenkin ajattelin hankkia jonkun enemmän "naisten mailan" ja sain lahjaksi (myöskin Juholta) sen pinkin O3 Hybridin, joka sitten toimi jonkun aikaa "päämailana", kunnes totesin vanhan olevan enemmän se oma juttu. 





...Ja tällä tosiaan valikoitui mailaksi tämä Princen O3 Tour Team. Hauskaahan oli, että tilasin nämä mailat joku kuukausi sitten Saksasta, Tennis-pointista, ja ehdin niiden peräänkin jo kysellä (toinen mailoista matkasi jostain kauempaa, kun ei varastossa heti ollut) ja olin ihan varma, etten ehdi niitä saada ennen kurssin alkua, mutta kuinka kävikään... Tänään oli tosiaan eka tunti iltapäivällä, ja aamulla soi ovikello! Sieltä ne tuli postimiehen mukana ja voi että olin kyllä niin iloinen, kun sain uuden mailan heti ekalle tunnille käyttöön! :) Nyt vaan täytyy vanhat laittaa myyntiin...

Vaikka urheilemisen ja liikkumisen ei ylipäätään pitäisi olla kiinni rahasta tai välineistä, niin kyllä ainakin itselle tulee tällaisissa jutuissa sellainen fiilis, että se liikunnan nautinto ei ainakaan saa vähentyä huonojen varusteiden takia. Hyvänä esimerkkinä mm. savate ja thaiboxin, joita olen joskus aikanaan harrastanut. Kyllä vain, varastosta löytyy sekä nyrkkeilyhanskat, että -kengät, mutta ei harmita pätkääkään, että niitä aikanaan käytti sen ehkä vuoden verran. Jokainen joka on joskus nyrkkeilytunnilla käynyt ja niitä yleisiä hanskoja käyttänyt tietää mistä puhun. Siis oikeasti, 50e hyviin hanskoihin on aika pieni sijoitus siihen nähden millaiset traumat niistä yleisistä hanskoista jää.... Ja mitä kenkiin tulee, nilkat on hyvä pitää suojassa, vaikka kuinka hetken lajia harrastaisi. Ja mistä sitä tietää, vaikka joskus vielä jatkaisikin... 

Mutta joka tapauksessa, laji kuin laji, varusteet pitää olla kunnossa. Ainakin omasta mielestäni :D Ja jos ei missään muussa panosta, niin naiset, muistakaa ainakin ne KUNNON URHEILULIIVIT! Mitkään ketjuliikkeiden urheilutopit ei ole urheilurintaliivit! Eli jos missään säästätte, niin se ei saa olla ainakaan ne liivit. Piste.

Että sellaista tällä kertaa. Oli varmaan jotain muutakin asiaa, mutta oli taas liikaa asiaa, joten palataan myöhemmin muulla :) Ja hei käykää jättämässä kyssäreitä ja toiveita edelliseen postaukseen!! Saan sitten sen pohjalta ihan oikeasti jotain väsättyäkin... Ja palkintokin on aika kiva... ;) Kyssäreitä voi muuten jättää koko viikon, koska en ehdi millään niitä katsoa läpi kuin vasta viikonloppuna! 

Palataan! :)


Friday, 19 July 2013

Lupa kysyä!

Se olisi perjantai nyt! Näin lomalla ei tämä kyllä tunnu muita päiviä kummemmalta, ja itseasiassa tämä koko loma ilman mitään oikeaa ohjelmaa tuntuu jotenkin tosi... turhalta?! Pitäisi ehkä osata nauttia enemmän vaan pelkästä vapaudesta, mutta itse huomaan ainostaan laiskistuvani tällaiseen toimettomuuteen. Tai no, ennemminkin itseaiheutettuun toimettomuuteen, koska tekemistähän olisi vaikka millä mitalla, jos saisi jotain aikaan...

No mutta tänään on pakko saada asioita tehtyä, koska jo alkuviikosta kävin Ikeasta hakemassa pahvilaatikot ja oikeasti nyt on tuo pakkaaminen aloitettava, että saadaan Inkerin kamat tänne mun huoneeseen ja tuota toista huonetta tyhjemmäksi. Lupasin nimittäin yhdelle italialaiselle tytölle (HH-ajan kavereita), että hän voi muutaman viikon tuossa toisessa huoneessa majoittua. Ahdasta tulee, mutta ehkä siitä selviää :)


Ja tosiaan tässä kaikkien pakkailujen keskellä ajattelin hieman hyödyntää teitä lukijoita blogin sisällön tuottamisessa! :D Mietin, että pitkästä aikaa voisi toteuttaa tällaisen perinteisen kysymyspostauksen! 

Nyt saa siis vapaasti kysyä mitä mieleen tulee ja esittää toiveita tulevan suhteen!!

Tällä kertaa ajattelin myös lahjoa kaikkia postauksen kommentoijia muutamilla blogin kautta saamillani tuotteilla, kun eipä noita kaikkia kerkeä koskaan itse käyttämään. Yksinkertaisesti arvontaan osallistuu  siis kommentoimalla tätä postausta kysymällä ja/tai toivomalla... kyssäristä/kyssäreistä saa yhden "arvan" ja postaustoiveista toisen. Simple :)

Kysyä voi kaikesta blogin aihealueeseen kuuluvasta... eli siis noh, kaikesta mahdollisesta! Vanhoihinkin postauksiin tulee toisinaan kysymyksiä kommenttiboxiin ja olen aika laiska ollut niihin enää vastaamaan, joten nyt voi sitten niistäkin kysellä, jos jotain on mielessä ollut... Ja luonnollisesti myös kaikki toivepostaukset on toooosi tervetulleita :)

Kysymyksiä ja toiveita voi jätellä viikonlopun yli keskiviikkoon lauantaihin asti. Postauksia niiden pohjalta laittelen sitten ulos myöhemmin.

Ja nuo arvottavat, kuvassa näkyvät kesäiset tuotteet, ovat Yves Rocherin Grand Rouge huulipuna (sävy 43), kiiltokynsilakka (sävy 35), Neroli hajuvesi (15ml) sekä Accessorizesta saatu kolmen pastellisen vyön setti (koko M)

... Ja nyt ihan oikeasti yritän palata pakkailujen pariin... Suorastaan säälittää tää edistymisen hitaus! :D

Wednesday, 17 July 2013

28

Miten musta tuntuu, että tänään kaikki on vaan menny pieleen. Joka ikinen pienikin asia ärsyttää ja sitten tuntuu, että koko maailma kaatuu päälle. En osaa tehdä mitään päätöksiä ja kirjottelen kavereillekin viestejä sen vaihtelevan moodin mukaan ja nyt ei varmaan kukaan tiedä mitä on tarkotus tehdä ja millon.

Vaikka teinkin tänä vuonna vakaan päätöksen, etten anna synttäreiden haitata mun lomapäivää mitenkään, niin kyllä se itku tuli sitten lopulta siinä vaiheessa, kun kaiken säädön keskellä pudotin mun beetakaroteenipurkin ja kaikki pillerit levis ympäri kylppäriä. Tiedättekö, kun jos on tosi turhautunut, niin joku asia jossain vaiheessa katkaisee sen kamelin selän. Ja nyt ne oli noi typerät tabut.


Kaverit ilmoitti, että tulee tänään käymään, mutta synttärikakku pitää olla. Siis miksi ihmeessä? En ole muutenkaan koskaan ymmärtänyt sitä käsitettä, että juhlitaan muka synttärisankaria, mutta sitten se sankari joutuu tekemään jäätävän duunin, että kestitsee muita.... Ja itse olen tosiaan niin sankari keittiössä, että kyse on ihan hirveästä duunista. Tai ehkä se on laiskuutta. En tiedä.

Eikä mitään, tykkään kestitä ja kutsua ihmisiä kylään, mutta sitten kun siihen tulee sellainen viba, että se on joku velvollisuus "kakku pitää olla", niin mulla menee hermo. ...ja nyt kun oikein asiaa mietin, niin todennäköisesti se oli mulle ihan ok alunperin, mutta sitten kun ajatuksesta tuli sellainen, että tässä illassa ei mene mikään niinkuin itse toivoin, niin ei ei ei...


Huh. Että sellainen avautuminen :D Laitetaan tää negatiivisuus pliis tän iän piikkiin. Luin muuten eilen jonkun facessa olleen "mistä tietää, että on kolmekymppinen"-jutun ja tuli aika jännä fiilis, kun oikeasti niistä jutuista ei kyllä oikein mikään osunut kohdalle. Sillä samalla sivustolla oli tosin linkki myös johonkin "early twenties"-ikäkriisiin, mikä taas nappasi paljon enemmän... Toisaalta ehkä ihan hyvä, kun sinne kouluunkin lähtee, että jollain tapaa sulautuu joukkoon :)

Ainiin, Kelahan muisti mua kivalla "opintotukihakemuksesi on hylätty"-kirjeellä tälleen synttäreitten alle, joten tuli muutama muuttuja taas tähän lähtöön. Siis lähtö tulee, mutta rahotus on nyt hieman kysymysmerkkinä. Laitoin kyynelten tuhriman viestin sinne koululle (sähköpostissa, mutta annoin epätoivon paistaa läpi), että voisko ne auttaa ja kirjottaa Kelalle kirjeen (oli muuten kauheen kiva avata Suomen opintotukijärjestelmää englanniks) ja koska Hollannissa ollaan kivoja, niin kyllä ne autto. Se mun meili tosin matkas silleen taholta ylemmälle ties kuinka pitkään, kunnes joku valtuudet omaavan sen lopulta rustasi. Ja maanantaina vein sen Kelalle. Nyt hei kaikki sormet ja varpaat ristissä toivotaan, että se menee läpi! :)


Jep jep. En ole tänään taas vaihteeksi syönyt mitään, joten ehkäpä voisi kipaista tuohon kauppaan, kun Meri tulee kohta ja päästään hukuttamaan ikäkriisi viinipulloon. Kaunista. Ja niin aikuistakin...

Oon nyt lomalla yrittänyt aloittaa katsomaan Greyn anatomiaa ihan alusta (kun en oo koskaan sitä sarjaa alottanut), mutta pakko se on mennä kaupasta ostamaan, koska tarvitsen toimivat tekstitykset. Mun englanti ei yksinkertaisesti riitä siihen lääkärisanastoon ja ne tautiluokituksesthan aina niitä oleellisimpia on! ..ja jos ostan dvd-boxin, tartten myös ulkosen dvd-aseman tähän mun koneeseen. Ehkä onkin jo aika hankkia se... Koska en tällä hetkellä omista minkäänlaista dvd-soitinta. J mokoma vei sen pleikankin sillon aikanaan...

Ainiin ja joo kuvat. Asu on toiselta Summer Up päivältä (en mitään muuta kuvitusta keksinyt näin turhan päiväiseen lätinäpostaukseen) ja tosiaan päältä löytyi seuraavaa:

Neule / Vila
Shortsit / Guess
Laukku / Tory Burch
Statement / Pieces
Fläbyt / Havaianas
Blehat / RayBan

Ja nyt takaisin ikäkriisin pariin. Palataan!! :)


...Ja tuo otsikon numerohan on mun farkkujen tuumakoko (jos siis käyttäisin farkkuja). Ei sen kummempaa...

Tuesday, 16 July 2013

Luciannat

En ole tänä vuonna oikein kierrellyt alennusmyyntejä lainkaan. Ensinnäkin siksi, etten oikein koe niistä koskaan mitään järkevää löytyvä ja toiseksi, nyt ennen Hollantia on aika hyvä vaan pyrkiä pääsemään eroon tavarasta eikä missään nimessä hankkia sitä lisää...

Paitsi näiden kohdalla tein pienen poikkeuksen. Ugg Luciannat, joita olen katsellut viime kesästä asti, tilannut kerran, jättänyt noutamatta ja klikannut ties kuinka monessa nettikaupassa ne ostoskoriin kerta toisensa jälkeen, kuitenkin lopulta jättäen ottamatta. Miksi? Koska ne on värikkäiksi kesäsandaaleiksi aivan ylihinnoitellut, milteen 170e!






Mutta sitten astelin Studio25:een (kauppa löytyi muuten joskus Lahden Forumistakin, en tiedä onko siellä enää?), kun tarkoituksena oli tuhota CityCenterin tupareista saamani 20e lahjakortti johonkin alejuttuun... Ja siellähän nuo ihanuudet odottivat hyllyssä -50% alekyltin alla - ja vielä omassa koossa! Hintaa popoille jäi alen + lahjiksen jälkeen reilu 62e. Pikkuisen parempi kuin tuo lähtöhinta! :D

Ja nuo on ihan superhyvät jalassakin! Hyllyyn jäi vielä yhdet kokoa 39, (elleivät ole tässä viikon aikana kadonneet), että kannattaa käydä kurkkaamassa, jos mieli noita tekee. Katselin myös sellaisia farkkukankaisia Uggin kiilakorkoja koossa 38, mutta nämä veivät kyllä voiton. Tykkään. Ja todella paljon!

Nämä on niitä parhaita alelöytöjä, ehdottomasti :)

Sunday, 14 July 2013

Ale Ale Ale...

Heti toista alespämmäystä perään, mutta tää on taas näitä, joista on pakko mainita. Olin jo tosi vakaasti päättänyt, etten edes Nellyn alea tänä vuonna kurkkaa, koska sen 35 sivun selaaminen, kun jokaisella sivulla on 140 tuotetta vie, noh, jonkun verran aikaa :D Lisäksi mulla on sellainen tyyli, että aina avaan ne kivannäköiset jutut uuteen välilehteen, niin jossain vaiheessa tuo näytön yläpalkkki on yhtä pientä n-logotöherrystä... On mullakin ongelmat. 

Joka tapauksessa, tänään ja huomenna maanantaina saa kaikista Nellyn alekamoista vielä 20% lisäalennuksen, eli kyllähän se selailu nyt sitten itselläkin alkoi... -20% tipahtaa ostoskorista pois koodilla 20SALE

Nellyllä on valmiiksi jaettu noita alekamoja kategorioihin halpa vs. ylellinen, joista voi omaan budjettiin sopivia käydä selailemassa :) Koko aletarjonnan löydät täältä!

Ps. Myös Yves Rocherin -20% kamppis on voimassa vikaa päivää tänään... ja siihenhän kävi koodi FRANCE1307 :)


Thursday, 11 July 2013

Vive La France!

Pakko vinkata tästä teillekin, koska nyt on vaihteeksi sen verran hyvä tarjous käsillä... Tänä viikonloppuna juhlitaan Ranskan kansallispäivää ja tästä johtuen Yves Rocherilta saa 20% alennuksen koko tilauksen loppusummasta 11.-14.7. välisenä aikana!!! 
 
Nyt kannattaa ehdottomasti täydentää kosmetiikkavarastot, sillä YR:lla on myös paljon kesätuotteita alessa! Alennuksen saat näppäilemällä koodin FRANCE1307 tilaukseesi :)

Shoppailemaan pääset kuvaa klikkailemalla!
 
 

Se on "Lahest" ilman d:tä, voisit tarkistuttaa kuulos.

Niin meni viikonloppu, Lahti ja Summer Up. 

Olen nykyään tosi huono lähtemään Helsingistä mihinkään. Vilin kanssa matkustaminen on jäänyt ja äitikin tulee mieluummin Helsinkiin meitä katsomaan. Jotenkin siihen tarvitsee aina tosi hyvän syyn, että Lahteen saa itsensä liikutettua. Tällä kertaa syynä oli Summer Up -festarit!

Aloin joskus toukokuussa/kesäkuun alussa kelailemaan koko tätä kesää ja sain sitten ajatuksen laittaa viestiä Summer Upin media-akkreditointiin josko heiltä vaikka ex-lahtelaiselle bloggaajalle yksi medialätkä irtoaisi... ja irtosihan se, ja vielä VIP-lipun kera. Tosi jees :)

Ready, steady, go!
Näillä mentiin!

Mun uusi kaiffari! Jos jossain törmäätte, menkää ihmeessä tutustumaan, Robin oli ihan huikea tyyppi!

JVG

Yleisöä riitti jopa perjantaina todellakin paljon...

Lahdessa ei ihan hirveän montaa sellaista todella isot massat vetävää eventtiä ole, ja oikeastaan mieleeni  tuleekin Summer Upin lisäksi ainoana "pitää mennä Lahteen"-tapahtumana Salppurin kisat maaliskuussa. Jälkimmäiset on tunnelmineen koettu liiankin monta kertaa ja Summer Up on toistaiseksi jäänyt omasta kesäohjelmasta pois. Kirjoittelin viime viikolla ennakkofiiliksiä tässä postauksessa ja nyt jälkeen päin voin sanoa, että odotukset täyttyivät aikalailla siinä mitä odotinkin.

Tapahtumapaikkana on Mukkulan ranta, mikä on itselle hyvinkin tuttua aluetta, sillä olen aikoinaan käynyt koulut ala-asteesta lukioon juurikin Mukkulassa (mitä nyt pari vuotta Salppurissa käännyin yläasteella). Joka tapauksessa alue on mitä mainioin festarille, ja jos jostain asiasta voi antaa iiiiisoa positiivista palautetta, niin järjestelyistä!! Okei, itselläni ei ole juuri festareista ihan hirveästi kokemusta, mutta jos kokonaisuudessaan ei tuolta osin ole mitään valitettavaa missään muodossa, voi varmaan sanoa niiden olleen tosi hyvät?! :) Missään vaiheessa ei pitänyt liikaa jonotella, järjestyshäiriöitä ei juurikaan näkynyt ja henkilökuntaa järjestysmiehineen oli todella runsaasti. Sinäänsä hyvä, sillä tapahtumahan on ikärajaton... Niin ja ehkä jopa isoinpana juttuna se, että missään vaiheessa ei tullut sellaista hukassa olevaa fiilistä. En tiedä johtuiko se hyvästä ennakkoperehtymisestä vai tapahtumaa varten ladattavasta appsista puhelimeen (joka toimi myös ilman nettiä), mutta koko aika oli kartalla, mitä tapahtui ja missä.

Lauantain sadekuurot

ED-stage

Lauantain VIP-safkailut. Noi kertislautaset oli ihan superihania!! Mistäköhän tollaisia saa?

Festarikenkävalintaa á la BB:stäkin tuttu viidakon tähtönen... Arvaatteko kuka? :D
Hmmm.. kenenköhän keikka mahtaa olla alkamassa?


VIP-aluetta



Ihana Diandra

Olin kovasti suunnitellut törmääväni useampaankin tuttuun noiden kahden päivän aikana, kun niin moni kaveri tapahtumaan oli menossa, mutta nyt jälkeenpäin täytyy kyllä sadatella omaa tyhmyyttä. Jos Vappuna on kaivarissa isot ongelmat tavoittaa kavereita, niin joo, olisi ehkä voinut aavistaa saman ongelman tulevan eteen myös tuolla. Paritkin treffit jäivät sitten vain ajatukseksi satojen viiveellä lähetettyjen "missä oot"-viestien jälkeen. Ensi kerralla täytyy siis napata joku kaveri alusta alkaen tuonne mukaan, jos ei halua tuohon elektroniikan pettämiseen turhautua :)

Lauantai-illaksi olin sopinut jo valmiiksi treffit Anun kanssa, joten sentään joku suunnitelma piti! Varsinaiset viralliset Summer Up- jatkot järjestettiin Lahden Tivolissa, joka päätettiin lopulta jättää   tosin välistä. Päästiin kyllä tosi kätevästi ihan sinne melkeen narikoille asti, kunnes tuli sellainen "ei, kyllä tää porukka on aivan liian nuorta"-fiilis ja karattiin Anun kanssa viereiseen Armaaseen yksille. Tavallaan olisi ollut kiva käydä ne jatkotkin katsomassa (viime vuonnahan olin töissä siellä), mutta jotenkin vaan iski sellainen "ei kestä enää yhtään teiniä"-paniikki ja oli pakko karata :D

Itselläni ei siis jatkoista ole yhtään kuvaa, mutta Robinin blogista niitä löytyy vaikka millä mitalla, kannattaa sieltä käydä katsastamassa! ;)

Elastinen



"Ei saa kuvata alaviistosta!!!"
Linda < 3

Kokonaisuudessaan Summer Up oli kyllä kiva kokemus. Muutama aikataulujen ja muun sähläyksen takia missattu artisti ehkä vähän harmitti, mutta jos vaikka ensi vuonna menisi sitten uudestaan vielä paremmalla suunnittelulla. Tämä vuosi kun oli nyt tällainen ekan kerran kokeilu :) 

Mietin kovasti millä tavalla tämän koko viikonlopun tunnelman tiivistäisi, mutta en keksi mitään sellaista yhtä selkeää ajatusta... Ehkä tietyllä tapaa hämmentää nähdä jotain noin suuren yleisön vetävää tapahtumaa juuri Lahdessa - siinä samassa kohtuu pienessä kaupungissä, jossa itse teinivuotensa vietti. 

...Oikeastaan eniten verta itkee juurikin se mun sisäinen 16-vuotias Virpi, harmitellen sitä faktaa, että Mara + muut tapahtuman takana säätävät kaverit on tätä omaa ikäluokkaa. Miksei Summer Upia voinut olla jo omina teinivuosina?!

- Se olisi ollut niin siistiä!!!!! :D

---

Ja loppuun pari fiilisbiisiä (nää pääs mun soittolistalle viikonlopun jälkeen)... Erityiset Lahti-maininnat kahdelle viimeiselle videolle! :)