"When it hasn't been your day, your week, your month or even your year..."

Ainakin noilla kahdella ekalla mennaan ja vahvasti. Jotenkin ei vaan mee mikaan putkeen niin millaan ja huomenna pitaisi suunnata sitten Helsinkiin.

Ensinnakin, kuten varmaan jo tasta typosta huomaatte, ei ole oma kone kaytossa. Mun rakas Macbook Air alkoi tuossa viikonloppuna osoittamaan hyytymisen merkkeja oikein kunnolla ja mietin alkuun, etta syy on laturissa, jonka kassa kavi pieni onnettomuus (sain jo sen valmiiksi rasittuneen johdon kumipaallysteen repeamaan ihan lopullisesti). Kavin ostamassa uuden laturin (79e) ja ajattelin, etta asia on silla ratkaistu, mutta ei... ei vaikutusta. Palautin laturin ja marssin koneen kanssa lahimpaan Amaciin ja sielta sitten totesivat, etta koneen laturin liitin on palanut ja siksi se ei siis lataa. Saattaa kuulemma johtua siita vioittuneesta johdosta, mutta enemman veikkailivat jotain virtapiikkia pistorasiasta... Noh, oli mika oli, korjauksen kustannusarvioksi heittivat sellaisen 300-400e.

Paatin, etta vien koneen korjattavaksi vasta Suomessa, jotta saisin sen mahdollisesti lomalla kayttoon, koska nyt on jumittanut blogin ohella myos kouluhommat. Eilen kuitenkin kavin kysymassa koululta lapparia lainaksi, mutta paivaa pidemmalle ajalle tarvitsi opettajan anomuksen (wtf)... No meidan ihana statistiikan opettaja (joka nayttaa ihan Sirius Mustalta) taytti sitten netissa mulle sen kaavakkeen ja sain lopulta viestin sahkopostiin, etta kone on haettavissa neljalta. Olin tunnilla vaille viiteen ja tottakai tuo service desk oli jo mennyt kiinni. Tanaan aamulla sitten uusi yritys ja voi luoja oli taas vaikeaa... "You had a reservation yeasterday at 4pm, now I need to do it again." Etta oli ihan minuutilleen niin :D No sain kuitenkin lopulta koneen ja totta kai juuri kun olin manannut, etta varmaan on joku tosi vanha, painava ja iso, niin moro... Joo, ei taa vanha ole, mutta en ole kylla elamani aikana nahnyt tai no ainakaan kayttanyt koskaan nain jarkyttavan suurta "kannettavaa"tietokonetta... Taa naytto on oikeasti varmaan joku 20" sen oman 13"sijaan :D Ja niin se paino, no sita voitte vaan miettia.

Ei tartte kahta kertaa pohtia lahteeko tama kone mukaan Suomeen. Ei lahde. Toivon, etta Lahden Omenakorjaamo olisi tosi tehokas ja hoitaisi ton mun omani mahdollisimman pikaisesti kuntoon ja paasisin sitten tekemaan noita koulujuttujakin... Niin ja tosiaan jos blogissa on hiljaista, niin tassa syy aika pitkalle. Kaikki kuvatkinhan on siina vanhassa koneessa eika tahan oikeen viitsi kamalasti mitaan latailla. Ja arsyttaa tama tekstinkin kirjoittaminen ilman oikeita aakkosia ja se, etta koko ajan osun jotenkin vaarin naille nappiksille, koska tuo kursin hyppaa johonkin ihan eri riville tai sitten muuten vaan pyyhkii koko tekstin pois. Erityisen paljon rohkaisee kaymaan noiden koulujuttujen kimppuun siis.

Ja mistas viela valittaisi? :D Vaikka blogilistasta!! Miksi ihmeessa se on lopettanut paivittamasta postauksia?! Siella on viimeisin joku syyskuun lopun postaus ja listan sijoitus on kadonnut ja koko blogi vahan niinkuin nollaantunut. Pikkuisen vaivaa ehka joo... Voisin tietty kokeilla poistaa koko blogin ja lisata sen uusiksi, mutta en tieda auttaako. Osaako joku neuvoa asian kanssa? Olen joskus yrittanyt blogilistalle laittaa viestia, mutta se vastaaminen ei kauhean aktiivista kylla ole ollut...

Facebookiin kuitenkin on vissiin ihan kivasti nuo postaukset paivittyneet Bloglovin'in myota, etta jotain sentaan. Mutta joo, lahinna siis talla hetkella arsyttaa kaikki. Tanaan, kun pyorailtiin kotiin tuossa tien toisella puolella asuvan koulukaverin kanssa, niin sekin totesi, etta nakyy kylla heti, ettei oo ihan mun paiva... Etta yleensa, kun oon aina niin ilonen ja puhun paljon ja sitten tanaan koko tunnin ihan hiljaa eika hymysta tietoakaan (paitsi siina vaiheessa, kun kysyin, josko se voisi heittaa mut huomenna asemalle)...

Oikeastaan on tavallaan tosi huvittavaa (eika edes pelkastaan omasta mielestani), etta tuossa viime kesana eras kaveri totesi minun olevan hanen mielestaan erittain negatiivinen persoona ja koko olemukseni vain huokuvan sellaista negatiivista energiaa. Kieltamatta mielenkiintoinen vaite. No, se on ollut tasan taman yhden ihmisen suusta kuultu mielipide, joten ihan hirveasti en sille painoarvoa laita, mutta tottakai koska itse kasittelen yleensa kaiken palautteen (enka edes halua elaa missaan minaminamina-kuplassa) mietin tuota jonkun aikaa... Mutta ei, en nae itseani negtiivisena ihmisena.

Itse ainakin pyrin olemaan mahdollisimman positiivinen ja optimistinen persoona mita elamaan tulee. Kirjoittelen blogissa juttuja yleensa fiiliksen mukaan, enka mitenkaan erityisemmin erottele hyvia tai huonoja paivia. Kirjoitan ne fiilikset mita milloinkin on. Valilla toisaalta myos realismi luetaan pessimismiksi ja jos sita negatiivisuutta halutaan hakea, niin joo, pakko myontaa, etta miesasioissa mennaan noiden kahden viimeisen valilla.

"So no one told you life was gonna be this way... Your jobs a joke, you're broke, your love life's D.O.A..."

(Oli pakko laittaa toi laini, koska en millaan saanut paahan mita tuo d.o.a. tarkoittikaan ja googlettelun jalkeen hihittelin yksinani fraasin todenmukaisuutta tuossa asiayhteydessa: "dead on arrival"!!)

Ja joo, mita tahan postaukseen nyt kokonaisuudessaan viela toteaisi... Ehka sen, etta valitettavasti en osaa esittaa iloista ja onnellista, jos en sita oikeasti ole. Kuten tanaan ja sen kylla huomasi. Mutta veikkaisin, etta jos lahimmilta ystavilta galluppi tehtaisiin, menisin aika heittamalla enemman positiivisen kuin negatiivisen puolelle. Mutta kai siihen se seurakin vaikuttaa... ja tietty oma asenne.

"If it makes you happy, do it. If it doesn't, then don't."

Yritan kovasti nykyaan nahda ne hyvatkin puolet asioissa. Ok, ottaahan tuo koneen kosahtaminen paahan ihan hemmetisti, mutta todennakoisesti saan sen vakuutukseen (sormet ristissa ja koputan puuta) ja jos suurin ongelma elamassa on talla hetkella rikkinainen tietokone ja netikaupasta loppuneet kumpparit (niista en viela ehtinytkaan avautua), niin aika hemmetin hyvin menee. Oikeasti.

Mutta siis kaiken kaikkiaan kuitenkin tiivistaisin tan viikon olleen yhta putkeen mennyt, kuin Rossin suihkurusketus.

http://www.youtube.com/watch?v=fvVT3N5dZq4

Ja kun noista kumppareista nyt mainitsin.... jos jollain Hollannissa asuvalla on lahipaivina asiaa Tilburgiin niin siella olisi Sachassa yhdet ihanat kumpparit mun kokoa, jotka ihan kamalasti haluaisin... Kun ne tyhmat ei tilaile liikkeiden valilla ja nettikaupassa ne on jo loppu, niin olisihan se siistia ne sielta saada... Ja sita myoten voisin ehka myyda jollekin kiinnostuneelle (Helsinki-Lahti-akselilla) Suomessa odottelevat omat Hunterit, kun en niita kuitenkaan Hollantiin jaksa raahata.

---

My week has been like Ross's tanning session. Seriously.