Korenmolen de Hoop





Tällä kertaa en edes pysähdy miettimään kuinka kauan edellisestä postauksesta on aikaa. Selailtiin viime viikolla Ramonan kanssa kalenteria ja tosissaan pohdittiin, että mihin hemmettiin tää syksy on kadonnut. Verrattuna viime vuotiseen, jolloin kävin kohtuu paljon ulkona ja tutustuin kaupunkiin, tämä syksy on mennyt tiiviisti kotona koulujuttujen parissa. Sen vapaa-ajan, jota itselleni olen puristanut, käytän hyvin pitkälle tv-sarjojen katseluun, Tetén kanssa leikkimiseen/lenkkeilyyn ja kerran-kaksi viikossa tennikseen. Viimeisin vie ihan oikeasti ajatukset pois koulusta ja kaikesta muusta, kun saa vaan täysillä keskittyä sen pallon lyömiseen. Tänä vuonna ne on tajunneet järjestää tunnit myös kehittyneemmille pelaajille, joten aloittelijat ei hidasta kehittymistä vaan on ihan oikeasti päässyt pelaamaan ja haastamaan itseään.


Noiden arkisten asioiden ohella pääsi hieman huilaamaan koulujutuista Sannan vieraillessa täällä Bredassa. Vaikka oli jollain tapaa miettinyt, että nyt käydään ulkona monena iltana, niin oikeastaan koko homma kulminoitui lopulta vaan yhteen pitkään torstaiyöhön. En tiedä onko se tää ikä, kun lauantain liian täydet baarit lähinnä ahdistaa, eikä millään haluaisi tuhlata seuraavaa päivää kamalaan koomaan. Oikeastaan jälkimmäinen on ihan ehdoton syy näin niinkuin tavallisina viikonloppuina, voi hyvällä omalla tunnolla tuijottaa sarjoja aamuyöhön, kun tietää, ettei univelan lisäksi pitäisi muita oireita ilmaantua :D Suomalainen TV-tarjonta on taas tänä syksynä jotenkin ylittänyt itsensä, mutta en vain tajua, miksi kaikki seurattavat ohjelmat osuu juuri keskiviikolle?! Päällekkäisyys ei onneksi haittaa, kun TVkaistan kanssa voi katsoa ne hyvin jälkikäteen (btw se 2vkon kokeilukoodi "LAdaysofv" on edelleen voimassa! :), mutta yllättäen silti tuijotan kaikki saman illan aikana. Mm, Ylellä alkanut keskiviikon Syke-sarja on ollut tosi positiivinen yllätys!


Ja koska taas eksyin aiheesta, palataan takaisin siihen. Tuulimyllyt. Tai tuulimylly, se toinen niistä Bredan lähettyvillä sijaitsevista, jolle Sannan kanssa pari viikkoa takaperin lauantaina pyöräiltiin...


1-IMG_8692 1-IMG_8696 1-IMG_8688 1-IMG_8698 1-IMG_8699

1-IMG_8774

1-IMG_8709 1-IMG_8702 1-IMG_8701 1-IMG_8735 1-IMG_8739 1-IMG_8737

Vaikka Hollannissa olen ihan liian monta kertaa jo ennen täällä asumista käynyt, en ole vielä kertaakaan tuulimyllyllä oikeasti vieraillut. Vaikka netin mukaan tuo kyseinen "De Hoop" on auki vain varattessa (ja toimii muuten myös esim. hääpaikkana), meillä kävi ihan mieletön tuuri, sillä kyseisenä päivänä päivänä paikalla oli jotain paikan huoltajia. Joku vanhempi mies meille kävi sanomassa, että voidaan käydä ylhäälläkin tutustumassa ja sellainen kiharatukkainen poika, joka siellä jotain kukkapenkkejä lapiolla kaiveli, kertoi meille hieman tuulimyllystä. Olisi pitänyt ottaa kuva siitä pojasta, koska kiharine hiuksineen ja ruutupaitoineen se oli kuin suoraan jostain kuvakirjasta, sopi toimenkuvaansa täydellisesti :)


Tuolla reissulla kokeiltiin myös Tetén kanssa ensimmäisen kerran pyöräilyä, mikä sujui kyllä todella hyvin. Tuulimyllyllä pikkuinen hieman pelkäsi pyöriviä siivekkeitä, kun tuntui, että ne meni ihan vierestä. En ihmettele, niin pelkäsin itsekin, mutta oli ehdottomasti vierailun arvoinen paikka. Hollannissa noita vanhoja tuulimyllyjä on paljonkin, joten jos hieman googlettelee, sellainen varmasti löytyy monenkin kaupungin läheltä. Bredan lähellä ei tosiaan ole kuin nuo kaksi ja tuolle pyöräiltiin suuntaansa vajaa 10km, mikä ei ole matka eikä mikään aurinkoisessa säässä.


Oli kyllä niin ihana saada Sanna tänne vierailulle, kun sitä oli niin pitkään suuniteltu. Aika moni muukin kaveri puhui sillon aluksi, kuinka tulee käymään, mutta niin se vaan on, että kaksi vuotta on todella lyhyt aika, joten jos jostain syystä palaan Suomeen, voi olla todennäköistä, ettei kovinkaan moni vierailu lopulta ehdi toteutua. Sannan kanssa tosin puhuttiin, josko otettaisiin uudestaan heti tuossa helmikuussa karnevaalien aikaan, ja miksei taas King's dayinkin tienoilla... Olisihan se kiva. Kevään kun pitäisi muutenkin olla hieman kevyempää, kun työstettävänä ei ole muuta kuin gradu, joskin en epäile siinäkin työtä olevan. Joka tapauksessa tämä miljoona eri projektia ja raporttia nyt syksyn aikana on kyllä yksi jatkuva hedarin aiheuttaja, joten odotan todella aikaa, kun saa keskittyä vaan yhteen.


1-IMG_8789 1-IMG_8733 1-IMG_8734 1-IMG_8732

1-unnamed

1-IMG_8722 1-IMG_8723 1-IMG_8724 1-IMG_8726 1-IMG_8736 1-IMG_8744

1-IMG_8814

Pahoittelut oikeasti blogin hiljaiselosta, mutta valitettavasti tällä mennään nyt vielä joulukuun loppuun aika todennäköisesti. Olen kyllä kuvia otellut ja yrittänyt jollain tasolla bloginkin muistaa, mutta postausten kirjoittaminen niiden ympärille ottaa aina aikansa. Että materiaalia kyllä on, joskin se tulee joskus sitten viiveellä. Instagramia olen toisinaan päivitellyt mm. pohtinut rusinakeksejä, jotka näytää ihan suklaakekseiltä, mutta ei sitä tosiaan ole (eli hollantilaisia miehiä), koska vaikka sosiaalinen elämäni onkin lähes kuollutta, olen kuitenkin ehtinyt kehitellä draamaa tuon osalta... Ehkä jossain vaiheessa aika on kypsä postaukselle Hollannin tinder-deittailusta - land of Mordor, ihan oikeasti. Voi sitä aikaa, kun kolmisen vuotta takaperin kirjoitin sinkkupostauksia ilon kautta, se oli niin hauskaa ja tuoretta ja deittailin lähinnä 'satuolentoja'. Elämä meni viikonlopusta viikonloppuun ja meillä oli tyttöjen kanssa ihan kauhean hauskoja Apollo-viikonloppuja. Aika aikansa kutakin... Nyt tytöt on ripoteltu ympäri maailmaa, osa edelleen sinkkuja, osa suhteessa (yksi odottaa jopa kaksosia).


Paljon on muuttunut. Vilin pois nukkumisestakin on ensi torstaina jo vuosi. Tuntuu niin epätodelliselta, miten paljon vuoteen on mahtunut niin iloja kuin isoja surujakin... Nyt kun Tetén kanssa on muutama viikko takana täällä kahdestaan, eilen tuli ensimmäisen kerran lenkillä pikkuista katsellessa se tunne todella vahvasti, että kyllä sinne sydämeen näköjään mahtuu useampikin rakas. Tietenkään kiintyminen ei ole vielä samanlaista, mitä se oli Vilin kanssa 17 vuoden yhteiselon jälkeen, mutta ensimmäistä kertaa tuli se fiilis, että voi kuinka tuota karvapalloa oikeasti rakastaakin jo nyt. On ne koirat vaan sellaisia. Ainiin ja mitä eläimiin tulee, kävin tänään metsäratsastuksella muutaman suomalaisen tytön kanssa. Oli todella kivaa, sää oli aivan ihana aurinkoinen ja lämmin (14 astetta) ja vaikka se hevosen hallinta yksin edelleen jännittääkin, ihan mukavasti meni.


Joka tapauksessa nyt painun nukkumaan ja palailen tänne jossain vaiheessa. Toivottavasti siellä vielä joku näitä juttuja lukee, ettekä ole ihan luovuttaneet tämän tahdin kanssa... :)


---


(Korenmolen de Hoop, (F5/p43), Schoutenlaan 70, Bavel. Open: only by appointment, 0161-432491. Round brick flour mill on a high hillock. www.korenmolendehoop.nl.)






Kommentit

  1. Mitä muuten ajattelet tällä hetkellä tulevaisuudesta, luuletko jääväsi vielä Hollantiin opintojen päätyttyä vai suunnitteletko muuttoa Suomeen? :)

    VastaaPoista
  2. En osaa yhtään sanoa, täysin auki kaikki suunnitelmat mitä syksyyn tulee... Tällä hetkellä on kyllä fiilis, että voisi täältä ensin koittaa töitä hakea, mutta saa nyt nähdä. Enemmän sitä kuitenkin mielessään miettii muuttoa johonkin isompaan kaupunkiin täällä kuin takaisin Helsinkiin... eli en siis ainakaan toistaiseksi suunnittele muuttoa takaisin Suomeen :D

    VastaaPoista
  3. Oli ihanaa olla vierailemassa siellä! :) <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.

DIY: ikkunalautojen uudistus

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti