Second-hand luxury - LV Keepall 45

Viimeisimmän postauksen kuvissa sekä Instagramissa ehtikin jo vilahtaa tuorein laukkuhankintani. Edellisestä laukkuostoksesta onkin aikaa vuoden verran, jolloin tosin en juurikaan ylimääräistä hankintoihini sijoittanut, sillä myin alta pois ensin yhden kalliimman laukun ja ostin sitten tilalle yhden käytetyn ja yhden uuden. Tällä kertaa hankinta vaati hieman sijoitusta, mutta kyseessä on kuitenkin toisen käden tuote, ja pitkään pohdittu sellainen.

Louis Vuitton Keepall 45. Ensimmäisen kerran tätä kyseistä laukkumallia pohdin syksyllä 2013, kun olin aloittanut koulun. Kaipasin crossbody-mallista laukkua, ja lokakuulta löysinkin jotain sähköpostikeskusteluja yhden Huuto.netin ilmoituksen tienoilta. Kuitenkin, tuolloin reilun 500e hintapyyntö ei millään sopinut budjettiin ja ajatus jäi taka-alalle.




Asiaa on kuitenkin tullut pikkuhiljaa kypsyteltyä ja laukkujen kokojakin vertailtua. Ihan ehdoton unelma olisi ollut tuo samainen koko siinä tummanruskeassa Damier-kuosissa, mutta niitä ei juurikaan käytettynä, etenkään vintagena, löydy ja uuden hinta on kohtuullisen suolainen, ainakin opiskelijabudjettiin. Olen aikaisemmin hieman vierastanut tuota mongramin huutamaa logokuosia ja vaalean nahan kontrastia, mutta tarpeeksi kauan erilaisia asukuvia katseltuani ja noita ajan patinoimia yksilöitä nähtyäni aloin oikeastaan tykkäämään noista vanhemmista yksilöistä.

Äidin ollessa Hollannissa helmikuussa, vierailtiin yhdessä Amsterdamin LV-liikkeessä, jotta sain vielä ihan kunnollisen kosketuksen ja fiiliksen laukun oikeasta koosta. Olin jonkun aikaa pohtinut, josko sittenkin koko 50 olisi sopivampi, koska olen pitkä ja ihan oikeasti raahaan puolta elämää mukanani laukussa päivittäin, oli se sitten koulu- tai työpäivä, urheiluvarusteista puhumattakaan. Kuitenkin tuolla liikkeessä sekä äiti, että myyjä puolsivat tuota pienempää, koska isompi näytti jo niin paljon enemmän kunnon matkakassilta. Päätös oli siis tehty, 45 se on. Sitten vain haku päälle ja silmät auki erinäisillä nettisivuilla, josko se oma kohdalle osuisi.









Kuten moni tietääkin, käytettyjen merkkilaukkujen hankinnassa pitää ottaa huomioon miljoona eri asiaa, jotta kohdalle osuva yksilö on sitä mitä pitääkin. Luonnollisesti aitous on se ensimmäinen kysymys, koska valitettavasti feikkejä ja todella hyviä sellaisia, on liikenteessä aivan tuhottoman paljon. Aina ei edes käytetyn tuotteen myyjä tiedä myyvänsä epäaitoa tuotetta, kun on sellaisen 'aitona' joltain toiselta ostanut. Erilaisia aitouden takaavia myyntisivustoja on olemassa useampiakin, joista ostaminen on ehkä asteen verran riskittömämpää kuin esim. suoraan ebaysta ilman minkäänlaista kontrollia olevien ilmoitusten kautta. Oman Keepallini hankin Designer-Vintage -sivuston kautta hollantilaiselta myyjältä, josta olin etukäteen suomalaisella foorumilla lukenut paljon hyvää palautetta ja kokemuksia varmasti aidoksi todetuista tuotteista sekä toimivista kaupoista. Yleensä suosin kaikissa nettitilauksissa (etenkin ulkomailla) PayPalia, joten tarvitsin todella vahvan luoton, että uskalsin täysin tuntemattomalle yksityishenkilölle maksaa laukun tilisiirrolla etukäteen. Hyvin kävi, myyjä oli erittäin asiallinen ja laukku sitä mitä luvattiin.

Toinen hyväksi kokemani ostopaikka on Vestiaire Collective- nettisivusto, jossa kaupan olevat tuotteet kulkevat sivuston laaduntarkastajien kautta ennen ostajalle postitusta. Kuulostaa hyvältä, ja usein onkin, mutta tuollakin sivustolla on ollut feikkejä myynnissä ja koska ne laatutarkastajatkin ovat vain ihmisiä, virheitä sattuu ja feikkejä on päässyt läpi. Tästä syystä kannattaa olla itse todella tarkkana kaikilla sivustoilla kauppoja tehdessä, pyytää mahdollisia lisäkuvia, kysellä yksityiskohdista ja tutustua etukäteen ostamansa merkin ja tuotteen 'laatuvaatimuksiin'. Tällä välttyy jo paljolta, kun osaa omalla järjellä sulkea pois epäilyttävät tuotteet ja pettymyksiä ei pääse syntymään. Itse olen VC-sivustolta ostanut yhden Guccin laukun, joka osoittautui lopulta liian pieneksi (myyjä oli ilmoittanut mitat vähän hassusti), joten myin sen lopulta eteenpäin. Toinen ostokseni oli (edelleenkin pohdinnassa oleva) LV:n Noe, mutta tilaamani kappale sai VC:n laatutarkastuksessa huomautuksen 'hajusta' ja sain sitä myöten ehdotuksen hinnanalennuksesta tai vaihtoehtoisesti mahdollisuuden peruuttaa kaupan. Olen aivan yliherkkä kaikille hajuille (mielestäni se Guccikin itseasiassa tuoksui hieman liikaa jollekin parfyymille), mutta jos jo VC:n mielestä tämä tuoksu oli melkein 80 euron alennuksen arvoinen, peruin koko kaupat ja sain rahat takaisin tililleni päivässä.




Eli tosiaan siinä missä kaupat voi sujua todella hyvin, voi myös moni asia mennä todella pieleen. Tuosta VC:n Noe-tapauksesta viisastuneena osasin tätä laukkua ostaessa kysellä myös mahdollisesta haju-puolesta, koska luonnollisesti vuoden -88 laukku ei välttämättä sieltä fresseimmästä päästä ole. Myyjä kuitenkin vakuutti laukun läpi nuuhkittuaan, ettei siinä ole tupakan, parfyymin tai muuten vaan 'vanhan tuotteen' hajua. Eikä ollutkaan, laukku oli ikäisekseen yllättävänkin hajuton (trust me, olen todella nirppanokka kaiken tällaisen suhteen) ja kaikin puolin todella hyvässä kunnossa.

Postauksen tarkoitus oli siis tosiaan esitellä tämä vain vajaa kolme vuotta itseäni nuorempi tulokas ja samalla hieman antaa jonkinlaisia vinkkejä, jos jollekin toiselle herää myöskin ajatus merkkilaukun hankkimisesta käytettynä. Kyllähän siinä säästää, postikuluineen pienen tinkimisen jälkeen maksoin tästä yksilöstä alle kolmanneksen uuden hinnasta. En valita :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

DIY - Fanett-pinnatuolin entisöinti

DIY: ikkunalautojen uudistus

Pientä pintaremonttia - DIY keittiökaappien maalaus.