SO LONG | Days of V 2.0

...on mättänyt kupunsa täyteen hääherkkuja ja pääsee kotona vihdoin vaihtamaan ikävästi kiristävän juhlamekon pois päältä. Yläasteaikainen ystävä sai pari kuukautta takaperin kaksoset ja nyt kastetilaisuuden yhteydessä vietettiin myös (yllätys)häitä. Sulkeet siksi, että itselleni yllätys ei varsinaisesti ollut yllätys. Anu oli paljastanut tilaisuuden luonteen muutamille kavereille jo hyvissä ajoin useastakin syystä, mutta itseni kohdalla lähinnä siksi, että huolehdin olevani Suomessa kyseisenä ajankohtana... pelkät ristiäiset, kun on ilmeisemminkin helpompi sivuuttaa ei niin tärkeänä tilaisuutena. Ihanat juhlat oli ja morsian oli todella kauniina. Kuviakin on kameran kätkössä muutamia, mutta koska olen edelleen ilman omaa läppäriä, mennään nyt tällaisella kuvattomalla postauksella ja laitellaan niitä tunnelmia sitten jälkikäteen tänne. En edes halua miettiä millainen lasku siellä odottaa, kun koneen vihdoin käsiini saan... Kuvittelin tosin vian olevan tosi pieni, kun kyse va

Juhannus meni ja taas ollaan takaisin äidin luona Lahdessa. Oltiin todella tylsiä ja jätettiin lopulta ne lauantaiset kekkerit välistä ja vietettiin ilta ihan vaan Helsingissä. Jotenkin aikataulut venähti aatolta niin hölmösti, ettei siitä sitten mitään tullut. En kyllä muutenkaan ole millään tavalla juhannusihminen ehkä siksi, ettei meillä ole koskaan varsinaisesti ollut sellaista mökkiä, johon mennä ja jotenkin sitä on vaan päätynyt aina viettämään ajan kaupungissa. Ehkä vielä joskus sitä itsekin kokee sen mökkijuhannuksen fiiliksen näin aikuisiällä ja tajuaa, miksi se on monelle niin iso juttu. Ehkä. Itselleni oli kuitenkin isompi juttu kavereiden näkeminen, ja kävi niin ihanasti, että myös Sanna oli juhannuksena Helsingissä. Itse bunkkailin viikonlopun Tetén kera Hennan luona Kalliossa, ja siitä oli ihan kätevä käydä katsomassa myös Helsingin keskikesän yöelämää - yllättävän vilkasta, mutta toisaalta määrä ei ole koskaan korvannut laatua, joten niitä kunnollisia viikonloppuja

Rise and shine! Kello 7 aamulla, ihan kuten tuossa kuvassakin pari päivää takaperin. Eilen tuli palautettua vihdoinkin gradu (ensimmäinen versio ja varmasti täynnä virheitä ja korjattavaa, mutta kuitenkin), joten nyt saa pari viikkoa hengähtää ihan kunnolla! Suunnataan Tetén kanssa Helsinkiin Hennan luo ja illalla yhden tutun illanistujaisiin Vantaalle, josta en oikeastaan tunne ketää muita kuin talon omistajan ja hänetkin vain puolittain... Mutta sieltähän pääsee sitten myöhemmin kätevästi Helsingin yöhön, jos siltä tuntuu :p Ei sillä, että juhannus mikään paras aika olisi Helsingin yöelämässä käydä, mutta kun en ole käynyt about vuoteen, joten voi olla, että viimeistään huomenna sellainen fiilis sitten :D Ja mitäs muuta. No eipä oikeastaan mitään erikoista. Väsyttää ja vielä pitäisi puolen tunnin sisään saada laukku pakattua ja itsensä kuntoon laitettua. Sää nyt ei ehkä ole parhaimmasta päästä, mutta eihän se koskaan. Kuten facebookissa totesinkin: "The first version of

Tämä kuva nyt näkyi jo instagramissa, mutta laitanpa tännekin. Instassa oli siis julkaistuna tuo ylempi leikattu versio, koska olin ehtinyt jo haukata palan ahneuksissani ennenkuin muistin, että ainiin fiilistelykuva. Oikeastaan sen kuvan (+ kuvan S-marketin leivostiskistä) lähetin alunperin siskolle Unkariin, koska tiesin sen sattuvan (sisarraukkautta). Olemme siis molemmat varsinaisia sokerihiiriä ja yleensä, jos yhteistä aikaa sattuu olemaan käytämme sen syömiseen ja ruuan hehkuttamiseen. Itse olen itkenyt tänne blogin puolelle ehkä sata ja yksi kertaa jotain kilon ja kahden painonnousua tai iloinnut yhtä fiiliksissa saman määrän putoamisesta. Noh, nyt on taas sitä hieman kerätty, mutta on vaan niin huvittavaa, kun aina sitä itse miettii, että no sitten kun oon takaisin Suomessa/Hollannissa, niin sitten lopetan herkuttelun. Jännästi sitä kuitenkin kaipailee niitä molempien maiden herkkuja ja se painonpudotus on kyllä viimeisenä mielessä, kun maa vaihtuu. Vaikka mielestäni Suome

Vajaa viikko takana Suomessa, ja noh, tarkemmin ottaen Lahdessa. Kuten tänään skypetellessä graduohjaajani sanoikin, on erittäin hyvä olla tällaisessa ympäristössä, niin tulee työt tehtyä. Kyllä. Ei ole liikaa virikkeitä niin sanotusti. Mietin itseasissa jo hetken, että mikäs tässä lahdessa nyt niin huonoa olikaan (pari päivää ihan mukavia kelejä, markkinoita jne.), mutta tänään se iski... perjantai - Tetén kanssa iltalenkillä ysin pintaan tuossa kisapuisto-kirkkopuisto-akselilla (paikalliset tietää) ja johan taas kolahti ne Suomen ja Keski-Euroopan juomakulttuureiden erot. Ei siis mennyt kuin viikko ja tuli ensimmäistä kertaa ikävä takaisin Bredaan.  Sitä fiilistellen siis muutama kuva viikon takaiselta perjantailta, kun oltiin Anniinan viimeistä iltaani keskustassa viettämässä. Päivällä oli riittänyt asteita reippaasti yli 30, joten iltakin oli lämmin. Kesän ensimmäinen visiitti yöelämään ilman pitkähihaista. Mitä luksusta! :) Ja ei juotu kaksin käsin, vaik

Hyvää perjantaita! Käytiin jokunen hetki sitten sitten Tetén kanssa aamulenkillä (joo, 11 aikaan on vielä aamu) ja meinasin sulaa tuonne ulos. En halua valittaa, koska rakastan läpöä ja kylmyys saa talvisin vihaiseksi, mutta kohtuus kaikessa pätee myös säähän. Ja oli kyse sitten säästä tai omasta iästä, taivun sinne parinkympin puolelle erittäi mielelläni, jos vain valita saisi.  Eilen oli ilma vielä tosi kohtuullinen ja lämpöä juuri tuo ihanat hieman päälle 20. Tennistunnilla tosin usea jaksoin kuumuutta valittaa, mutta iltaa kohden sää oli mitä ihanin. Käytiin Marliesin ja Anniinan kanssa kahvittelemassa ja nautittiin Tetén kanssa juustokakku siinä kahvin ohella. Oli hyvää, mutta kun Suomeen päästään on pakko alkaa hieman tarkkailemaan noita syömisiä molempien osalta... Teté oli keskiviikkoisen lääkärianalyysin mukaan kuulemma hieman 'chubby' - ihan niinkuin äitinsäkin. Eli joo, kerta kiellon päälle. Mutta joo, Teté nyt helppo saada takaisin kuosiin ihan vaan sillä, ette

Kylläpäs taas nää päivät vierähtää vauhdilla. Lauantaina pakkasin viimeisetkin tavarat kasaan ja saatiin Anniinan kanssa kuskattua kaikki mahdollinen irtonainen kahdella autokeikalla keskustan residenssiin. Tarkoitus oli tämä viimeinen viikko Bredassa viettää kaverin nurkissa ja kätevästi on suunnitelma tähän mennessä mennyt. Tavaraa on ihan liikaa, mutta toisaalta kahden vuoden keräilyksi ihan kohtuullinen saldo, jos niitä positiivisia puolia miettii. Ja mites tämä viikko sitten on alkanut... Maanantaina treffasin yhtä proffaa gradun merkeissä ja tiistai meni koululla career dayn puitteissa. Tänään olen lähinnä aamupäivän laiskotellut ja äsken käytiin Tetén kanssa hakemassa eläinlääkäriltä tarpeelliset rokotukset ja muut lääkitykset kuntoon ennen Suomeen matkaamista. Ja nyt ajattelin vielä kokeilla onnea, josko tuolla walk-in -luottokampaajalla olisi aikoja tämän hiuskuontalon siistimiseen. Sähköpostiin tuli ihan liian houkutteleva 20e tarjous hiusten leikkuusta, joten näin kesää