"Dutch houses / Sinterklaas huizen" -pattern obsession

No nyt tämäkin luonnos vihdoin kasaan ja ulos, (vaikkakin itse asia onkin tullut instagramin puolella sekä blogin muussa kuvituksessa esille), mutta tarina sen takana oli niin turhauttava, että pakkohan se on jakaa. Menee siis sarjassamme taas näihin"If the mountain won't come to Muhammad then Muhammad must go to the mountain" - tyyppisiin ratkaisuihin, joita elämä tuntuu olevan jatkuvasti täynnä

Jokainen varmaan tietää sen tunteen, kun on joku juttu mitä ensin näkyy ja tulee vastaan joka ikisessä paikassa, ja sitten kun siihen vihdoin itse ihastuu, se on joka kaikkialta loppu. Tällainen juttu oli itselleni (siinä vaiheessa, kun Hollantia olin jättämässä) nämä erityisesti Sinterklaasin aikaan hollantilaisissa ikkunoissakin näkyvät talokuvioinnit ja niiden ympärille tuotetut sisustustekstiilit. Mm. Xenos, sellainen sekatavarasisustuskrääsäkauppa oli liike, jossa tätä kuviota esiintyi yhdessä vaiheessa jokaikisessä mahdollisessa sisustustuotteessa, mutta kummasti ne tuotteet katosi siinä vaiheessa, kun itse aiheesta kiinnostui.

Anyhow, idean pointtihan oli siinä, että vaikken paljoa sisustukseen opiskelujeni aikana rahaa laittanutkaan, Hollannissa asuessani tykkäsin pitää esillä paljon erilaisia Suomesta muistuttavia juttua ja nyt taas Suomeen palattuani kaipaan sisustukseen jonkinlaisen palan Hollantia. Ei siinä, tykkään muumeista edelleen todella paljon ja tälläkin hetkellä huoneeni seinältä löytyy muumilaakson kartta, sängyssä on muumikuvioidut sarjakuvalakanat ja muista suomalaisista jutuista kertoo mm. Artekin penkki sohvapöytänä, Vallilan verho oven tilalla ja Tapiovaaran tuoli meikkipöydän ääressä. Ja onhan se fakta, että myös Hollantilaisessa kodissa (vaikka sen kuinka Ikealla täyttäisikin), hollantilaisuus näkyy ja nyt kun on Suomessa - on Suomessa.

Olin kuitenkin helmikuisella Bredan reissulla päättänyt korjata tämän puuttuvan aukon mitä sisustukseen tulee, ja etsiä itselleni jotain kivaa hollantilaista kotiin. Anniinan luona olin tosiaan bongannut muutamia talokuvioisia sohvatyynyjä ja ajattelin vastaavia löytyvän kaupasta kuin kaupasta, jos vähän tarkemmin ympärilleen katselee. No ei löytynyt. Ei sitten niin mistään. Olin päättänyt, että nimenomaan koristetyynyliinat on se juttu, jonka kotiini haluan - ja kun jonkun pakkomielteen saan, voi luoja siitä ei niin vaan eroon päästäkään. Googlettelin ties millä kielillä kaiken maaiman nettikaupatkin läpi ja tuntui, ettei niitä myyty missään. Pienen lohdun toi lopulta Zeeman niminen halpaputiikki, josta Anniina oli jokin viikko aikaisemmin ostanut talokuvioisia keittiöpyyhkeitä, mutta sielläkin kaikki tuotteet jäi lähinnä mitä epäkäytännöllisimpiin keittiötarvikkeisiin, joissa oli tuo englanninkielinen "home sweet home"-klisee painettuna. Jonkin aikaa mietin jo luovuttamista asian suhteen, kun siellä seisoin keittiökrääsähyllin edessä lohtutarjotin ja -patalaput kädessä tuijottaen halvimman näköisiä keittiöessuja ikinä... keittiöessut - kuka niitä edes käyttää?! Ja sitten se diy-idea iskikin - minähän ostan noita hemmetin halpisessuja ja ompelen ne tyynyt itse!! Ja niin tein.

Malttamattomana halusin kotiin päästyäni tyynyt valmiiksi mahdollisimman nopeasti, joten päätin tehdä tyynyliinat ilman minkäänlaisia vetoketjuja. Pakko tosin myöntää, etten edes osaa ommella vetoketjua ja jälkikäteen on ehkä vähän laiska olo, etten sitä noihin tehnyt, mutta ehkä sen vielä joskus voisi. Joka tapauksessa, tyynyjen teko oli yllättävän nopeaa ja päädyin lopulta väsäämään kaksi erikokoista tyynyä, kun essuja olin ostanut kolme. Vissiinkin siellä Zeemanissa mietin, että olisin hommannut noihin tyynyihin taustakankaat ja sitä saanut aikaan jopa kolme isoa tyynyä, mutta kotona muutin mielen tästä. Ja toisaalta, aina tuon isomman voi ratkoa ja tehdä siitä ne kaksi tyynyä myöhemminkin. Isommassa on siis käytetty kahden esiliinan helma päällekäin, ja pienemmässä yhden, niin että takana kulkee myös pystysuora sauma. Koristetyynyt täytin hätäpäissäni vanhojen tavistyynyjen täytteillä, vaikka ehkä järkevintä olisi ollut ostaa ihan kunnon sisätyynyt niihin. 

Joka tapauksessa, postauksen pointti oli siinä, että sainpahan viimenkin ne tyynyt, vaikka hieman vaikean kautta mentiinkin :D Ja voi tosiaan olla, että jossain vaiheessa päätän noita vielä fiksailla ja tehdä hieman laadukkaampaa jälkeä ompeluiden sun muiden kanssa ja päätyä muuttamaan isomman tyynyn kahdeksi isoksi lisäämällä taakse ihan vaan vaaleat kankaanpalat. Mutta sen näkee ajan kanssa sitten. Nyt minulla kuitenkin on ihanat omat Hollanti-tyynyt juuri tuolla haluamallani mustavalkoisella taloprintillä :) ...ja kyllä sitä tuli se tarjotinkin ostettua kahtena kappaleena. Ja oli siellä sellaiset patalaputkin täynnä talojen kuvia, joten oli nekin pakko napata mukaan, kun hintaa oli joku puolitoista euroa. Että tällainen projekti sitten tämä.  

Tällaista. Palataan taas :)