7 October 2016

S & J-M

Lokakuun 7. Tasan viisi vuotta sitten olin asunut Eerikinkadun yksiössäni viikon, heräilin pikkuhiljaa sinkkuelämän raakaan todellisuuteen ja kirosin vaa'an näyttämiä isoimpia lukemia koskaan. Elämä oli todella Bridget Jones's. Nyt viiden vuoden jälkeen asun kimppakämpässä siskoni kanssa erittäin tietoisena sinkkuelämän todellisuudesta, ja kiroan edelleen noita vaa'an, muutamaan kertaan dropanneita, mutta edelleen ihan yhtä isoja lukemia kuin tuolloin viisi vuotta sitten. Aika juoksee ja kovaa, mutta onpahan näihin vuosiin mahtunutkin asiaa jos toista. 

Myös tuolloin viisi vuotta elettiin hetkiä, jolloin olin vasta tutustunut Sannaan sen hetkisen työpaikkani kautta. Vaikkei työkaveruus kauaa kestänytkään, ystävyys jäi. Viisi vuotta sitten Sanna oli juuri muuttanut poikaystävänsä kanssa yhteen Eerikinkadulle, sattumatta ihan siihen sinkkuboxini naapuriin ja marraskuussa vietettiin heidän hurjan hauskoja tupareita "all white"-teemalla. Voi niitä aikoja. Tänä kesänä mentiin sitten Sannan osalta "all white"-teemalla 16.7., kun pari asteli vihille ja vietettiin kyllä söpöimpiä häitä hetkeen...













Viimeisin kuva on ihanista kiitoskorteista, jotka viime viikolla postiluukusta kolahtivat. Häät olivat kyllä niin taas kerran niin hääparin näköiset, ettei voisi enempää olla. Paljon oli askarreltu ja pieniä ihania yksityiskohtia oli hääpaikka täynnä. Oma nimikylttikorkkini oli muuten hääparin kihlajais-samppanjapullosta - kiitoksena erittäin aktiivisesta osallistumisestani noiden pullonkorkkien keräämiseen kuluneena vuotena ;) 

Henkilökohtaisesti en häävieraista muita kovin hyvin tuntenut, joten tällä kertaa lähdin kotia kohti siinä vaiheessa, kun kaikki "viralliset" ohjelmanumerot oli menty läpi. Oli kuitenkin todella ihana päivä, ja on pakko myöntää, että tämän parin astellessa alttarille ihan vähän jopa silmäkulma kostuikin... jotenkin noiden tyyppien juttu on aina ollut niin aito. 
... En valittaisi, jos sellainen omallekin kohdalle vielä joskus sattuisi :)

2 comments: