Sunday, 19 February 2017

Muuttomietintöjä ja hiuskoristetta.

01:43 lauantaiyö ja täällä ollaan. Kierreltiin tänään päivällä äidin kanssa kaikki mahdolliset huonekaluliikkeet Vantaalla eikä käteen jäänyt muuta kuin väsymys ja orastava kurkkukipu. Siksi tyrmäsin jo alkuun siskon maanittelut baari-illasta, noudin kasan sushia umeshusta ja katselin putousta napa pinkeänä. Sänkyyn kävin jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä, mutta jumituin katsomaan netflixistä Hairsprayn, enkä vieläkään pääse sen ihmettelyn yli, olenko nähnyt kyseisen musikaalin joskus jopa teatterissa Helsingissä... ehkä?

Viime postauksessa pohdiskelin teille asunnon etsimisen vaikeutta, mutta nyt melkeen tekisi mieli jo tännekin todeta, että se huoli on ehkä jo ohi. Vuokrasopparia ei tosin ole vielä allekirjoitettu, joten en halua hihkua mitään liian aikaisin, mutta noin niinkuin suullisesti minulle vähän yhtä asuntoa lupailtiin. Vain koska satuin soittamaan about minuutti ilmoituksen julkaisun jälkeen ja olin niistä 17 puolen tunnin sisään yhteyttä ottaneista ensimmäinen... ja tässä tapauksessa vuokraisäntä antoi etusijan nopeudesta. Mutta katsotaan. Kämpän näin perjantaina ja ensi viikolla toivottavasti olisi asiasta mustaa valkoisella. Palataan siihen sitten, kun tarkemmin tiedetään.


Mitäs muuta. No muuttohommia on nyt ollut ilmassa muutenkin, kun töissä pakattiin markkinoinnin porukan tavarat kasaan ja viikonlopun aikana pitäisi laatikoiden olla siirtyneet kerroksesta toiseen uusiin huoneisiin. Saa tosin nähdä kuinka tottuneesti marssin sinne vanhaan siipeen sitten maanantaina... :D Myös meidän äiti pakkailee muuttolaatikoita Lahdessa, sillä muutto pääkaupunkiseudulle on hänelläkin edessä ihan piakkoin. Jää nähtäväksi kuinka paljon sitä enää tuon jälkeen tulee Lahdessa enää juuri vierailtua. Hassua. Kyllähän meidän isä tietenkin siellä vielä perheensä kanssa asuu, mutta aina ne vierailut on pääsääntöisesti äidin luo kohdistuneet. Pitää kyllä yrittää nyt vielä maaliskuun aikana siellä käydä.

Tuntuu kyllä jotenkin vähän haikealta koko muuttohommat tällä hetkellä. Vaikka tuo äidin Lahden asunto ei varsinaisesti ole itselle koskaan ollut se oma "koti" (koska en ole siellä itse varsinaisesti ikinä asunut), tuntuu asia silti jotenkin hassulta... tavallaan tietyn aikakauden päätökseltä. Samoin miettiminen itse Helsingin sisällä muuttoa tuntuu jotenkin paljon isommalta muutokselta nyt verrattuna vaikka Hollantiin muuttoa. Se oli sellainen parin vuoden irtiotto, ja nyt olisi oikeasti tarkoitus jättää omalta osalta tämä kaksio kokonaan taakse. Ehkä siinä on myös taustalla se ajatus, että sitten ei enää olisi mitään paikkaa, missä Vilikin on asunut... vaikka sisko tähän nyt vielä jääkin ja uutta kämppistä etsii, mutta silti. Tiedän, on hölmöä olla kiinni tuollaisessa ajatuksessa, mutta jostain syystä se vaan kirpaisee jotenkin tosi paljon. Tosin ajatuksena oli koko aika Hollannista paluun jälkeen sen yksiön etsiminen, mutta jollain tavalla tuntui helpolta pitää kiinni siitä "väliaikaisuudesta", ja ehkä siksi olen jotenkin tosi nirsosti noita asuntojakin katsellut. Mikään ei ole kelvannut. Tai no yksi olisi, Kampista, joka oli vanhan Eerikinkadun kämppäni vieressä, mutta sekin lähinnä varmaan juuri siksi, että olisi tuntunut turvalliselta palata niille kulmille, koska se ajanjakso elämässäni oli jotenkin sellaista hauskaa silloin. Tosin tuossa näytössä oli joku 40 muutakin katsojaa, joten aika pelattu peli oli. Mutta tosiaan nyt on tuo yksi toinen asunto tavallaan tässä työstön alla, joten katsotaan miten käy.


Siskolta sain palautetta joskus, etten kuulemma osaa ottaa peilin kautta oikeanlaisia selfieitä. Pitäisi kuulemma katsoa peilin kautta siihen kameran/puhelimen linssiin eikä siihen itse puhelimeen. Kuten näkyy, olen kovasti yrittänyt tätä opetella, mutta ei vielä kovin suurta tulosta näy. Mutta silti oli otettava kuva, koska olen fiilistellyt tosi paljon Lindexiltä tehtyä parin euron alelöytöä, tuota otsapantasysteemiä. Vai mikä tuo on, pääkoru? Olen useampaakin tuollaista joskus kokeillut, mutta ne sellaiset kumpparilla pään yli laitettavat on aina vaan laittaneet hiukset kasaan, joten tällainen pantamalli oli aika mieletön ratkaisu. Tykkään! Joskaan en ole tuota vielä missään osannut käyttää, kun ei ole oikein tarpeeksi "juhlallisia" tapahtumia ollut. Ehkä se ei niitä edes tarvitse, käyttäisi vaan. Meinasin lykätä tuon päähän viime vkl kaverin tupareihin, mutta näiden kuvien jälkeen päädyin jättämään pannan kotiin ja kihartamaan hiukset. Ensi kerralla sitten. Mutta ihana tuollainen sormusten herra -haltija-look tuosta jotenkin tulee :D Tai jotain. Nyt kun vielä sen kanssa uskaltaudun ulos asti, enkä vain kotona peilaile.

Sellaista. Nyt voisin oikeasti käydä nukkumaan, niin on jotain hyötyäkin tästä rauhallisesta lauantain koti-illasta ja jaksaa aamulla nousta järkevään aikaan ylös. Ensi vkloppuna onkin sitten kaverin 3-kymppisiä sekä toisen kaverin tupareita, joten ei tarvitse ainakaan liikaa nukkua. Mutta palataan taas. Kivaa sunnuntaita!

Saturday, 4 February 2017

Back.

Kyllä. Olen miettinyt useaan otteeseen tässä kuluneen 1,5kk aikana, että ehkä pitäisi jotain kirjoittaa, mutta sitten se on muiden kiireiden tieltä aina vain lykkäytynyt ja lykkäytynyt. Ja sitten tulee kommenttiboxiin kysymys, että mitäs sitä nyt kuuluu? No hyvää kuuluu, vastataan nyt ihan näin postauksen muodossa. Edellinen juttu käsittelikin joulunodotusta, niin tässä hyvä jatkaa seuraaviin kuulumisiin näin helmikuun puolella. Kiitos ja anteeksi.

Niin, mihin sitä viimeksi jäätiinkään... aivan, meillä oli Apollossa Speakeasy-bileet (jotka meni hyvin, kiitos kysymästä). Sitten tuli joulu ja uusi vuosi, jonka jälkeen aloitin uuden kokopäiväduunin ja sitä myöten onkin sitten jotenkin vapaa-aika jotenkin kärsinyt aika lailla. Menen yleensä toimistolle vasta 9 jälkeen aamulla, joten samalla ne työpäivätkin venähtää sinne kuuden hujakoille. Siitä kotiin ja illat katoaa silmissä. Ja viikot. En edes tajua, miten ne voikin mennä niin nopeasti.

Minä ja Sami. Bileet käynnissä, välihuikkaa bäkkärillä.

Minun ja Tetén jouluntoivotukset. Joskaan tämä kuva ei lopulta päätynyt tällaisenaan käyttöön, mutta kuitenkin.

Jouluksi taiteilemani pähkinäinen suklaa-juustokakku. Vegaanina tietenkin.
UV-aaton juhlaporukkaa. Ja älkää hämääntykö, en yleensä juhli tuollaisella määrällä "kavereita" (oikeasti kuvassa on tyyppejä, jotka tapasin ekaa kertaa kyseisenä iltana), mutta jotenkin tuo ilta pääsi levähtämään, kun oli omat kaverit, siskon kaverit ja niiden kaverit... ja lopputulos oli tämä. Ja yritäpä sitten saada kasaan hiprakkaisesta porukasta ryhmäkuva, johon jokainen tyyppi on tyytyväinen. Ei ole helppo homma.

Suomi 100 -juhlavuoden käynnistys Kansalaistorilla. 
Vuoden vaihde meni ihan vauhdikkaasti Töölössä ja oli tosi kiva, kun nuo kaupungin järjestämät bileet oli ihan siinä kulman takana. Ja olihan se Daruden Sandstorm sillä h-hetkellä aika kova. Lisäksi nautin suunnattomasti tuosta hyvin Hollannin mieleen tuovasta leudosta talvisäästä, joka auttoi ulkona tarkenemista huomattavasti. Mihinkään baariin ei uv-juhlintojen lomassa päädytty, mutta singstaria laulettiin aamu-kuuteen naapurien iloksi ihan tunteella. Hyvä aloitus vuodelle.

Mutta noin niinkuin arkeen palaten, tämän vuoden alun on siis täyttänyt erittäin tylsästi työt ja eipä oikein muu. En sano, että se arki on aina sitä tylsintä mahdollista, mutta arkea kuitenkin, eikä sitten juuri tule mieleen mitään ihmeellistä tänne blogin puolelle tuoda. Ehkä pitäisi, ne arkiset jutut vissiin kai lopulta niitä kivoimpia on lukea, en tiedä :D Itsellä ei ole enää juuri ollut aikaa blogeja lueskella, en enää tiedä mitä täällä pitäisi olla. 

Mutta jos jotain, niin yksi sellainen tämän hetken projekti itsellä on asunnon etsintä. Nyt alkaa pikkuhiljaa olla mittari täynnä tätä kimppakämppäsysteemiä, mutta voi elämä kuinka vaikeaa se kivan ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen keskustan tuntumasta voikaan olla!? Olen ravannut ties kuinka monta asuntonäyttöä ja jättänyt hakemuksia, mutta ei. Nyt on aivan liikaa vuokranantajien markkinat ja sen kyllä huomaa niin tukkoisissa näytöissä kuin järkyttävissä vuokrissa. Todellista taistelua.

Jos on jotain hyviä ideoita, niin saa kertoa. Tai jos joku etsii hyvää vuokralaista, niin täällä olisi. Saa laittaa viestiä.

Ja mitäs vielä... no uv-lupaukset. Poistin tinderin, ja tulevaisuudessa sallin sen itselleni korkeintaan ulkomailla, ei tätä deittailuhommaa jaksa kukaan täysipäinen. Lisäksi lupasin luopua baari-iltojen jälkeisistä 'pikaruokaravintolavierailuista', ja muutenkin vähentää tuota ulkona käymisen ohessa tapahtuvaa kaloritankkausta, ihan jo sen viininkin muodossa. Ikä ei tule meinaan yksin, sen verran tahdilla huomaa noiden ylimääräisten kilojen takertuvan tähän kroppaan nykyään. Jaaaa... sitten haluaisin sen Lontoon ja Harry Potter -studio setin pois matkailulistalta. Viimeiset vuodet on mennyt tuo budjetti vähän liikaa Suomi-Hollanti välille, joten tänä vuonna olisi kiva käydä jossain muuallakin. Katsotaan miten näiden kanssa käy.

Mutta hei, nyt käyn nukkumaan. Huomenna sunnuntai, ja sain työnkuvani vuoksi nakin mennä mukaan firman asiakkaiden 'perhepäivään' johonkin Nuuksion liepeillä sijaitsevaan laskettelukeskukseen. Muuten ihan kiva, mutten osaa lasketella. Pitää pukea hyvin päälle, niin kykenee sitten seisoskella siellä kylmässä puolipäivää ja hymyillä iloisesti :D Ei vaan, ihan kivaa siitä varmaan tulee. En vain ole koskaan ollut mikään talviurheilija... siinä vaiheessa, kun nämä tapahtumat pidetään vaikka jossain uimarannalla helteessä, niin I'm so in. Mutta tämä talvi... voi kyynel, tulisi jo kevät.

Palataan. (...ehkä vielä jakso Suitsia, sitten uni.) Öitä!